Etusivu Aikojen alku 1600-luku 1700-luku 1800-luku 1900-luku Lue lisää
 Aikamatka Oulu   Siirtyminen Venäjän keisarikunnan alaisuuteen
Venäjän alaisuuteen
Oulu autonomian ajalla
Kauppahuoneiden Oulu
Kansainvälinen Oulu
Pikkukaupungin kulttuuri
 
 Sanastoa
Suomen sota
V. 1808-09. Käytiin Napoleonin sotiin liittyvänä ja Venäjän aloittamana Venäjän ja Ruotsi-Suomen välillä pääasiallisesti Suomessa. Sodan seurauksena Suomi vallattiin ja liitettiin kokonaan suuriruhtinaskuntana Venäjään.
 
Olkijoen sopimus
Pattijoen Olkijoella, Lassilan majatalossa, laadittiin 19.11.1808 Suomen sodan taistelut päättänyt sopimus, jonka allekirjoittivat Ruotsi-Suomen pohjoisen armeijan puolesta vapaaherra K.J. Adlercreutz ja Venäjän keisarillisen armeijan puolesta kreivi Nikolai Kamenski. Lopullinen rauha solmittiin seuraavan vuoden syyskuussa. Tässä Haminan rauhassa Ruotsi luovutti Venäjälle Suomen alueen aina Tornionjokea myöten.

Katso myös: Olkijoen sopimus
http://www.raahe.fi/matkailu
/rauhansopimus.html
 

Aleksanteri I
(1777-1825) Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas, vieraili Oulussa 1819.
 

 

 

 

Suomen sota aaltoili Pohjois-Pohjanmaalla talvesta myöhäissyksyyn vuonna 1808. Itse sotatapahtumat eivät yltäneet kaupunkiin. Oulussa kuitenkin majoitettiin sodan eri vaiheissa molempien osapuolten sotilaita ja ylläpidettiin sotilassairaalaa.

Venäläisten hyökkäys saatiin pysäytettyä, mutta marraskuussa 1808 solmitun Olkijoen sopimuksen mukaisesti ruotsalais-suomalaiset joukot perääntyivät Kemijoen taakse. Perääntyessään he jättivät Ouluun 600 haavoittunutta. Kaupungin sairaala oli kirkkoa vastapäätä entisessä Polvianderin talossa, nykyisen Franzénin puiston paikalla. Vuodepaikkoja oli kymmenen. Tilat ja henkilökunta olivat sota-ajan tarpeisiin aivan riittämättömät, joten lisätiloiksi vuokrattiin toinen talo. Pääosa potilaista jouduttiin kuitenkin sijoittamaan yksityiskoteihin.

Venäläiset miehittivät kaupungin marraskuun lopussa 1808. Lääninjohto oli vetäytynyt ruotsalaisten joukkojen mukana kaupungista, joten porvaristo joutui päättämään suhtautumisesta venäläisiin itse. Vaikka perinteistä vihollista kohtaan oli ennakkoluuloja, päätyivät oululaiskauppiaat tosiasioiden tunnustamiseen ja yhteistyöhön.

Aleksanteri IHyvät suhteet olivat tärkeät myös venäläisille. Antellin talossa järjestettiin heti miehityksen alkuvaiheessa tanssiaiset oululaisille naisille. Ruotsalaisjoukkojen läksiäistanssiaiset olivat vielä mielessä, mutta venäläisupseerien tanssitaito ja loistelias tarjoilu sai oululaisneidot vanhempineen vakuuttuneiksi uuden isännän kunniallisista aikeista. Oulussa siirryttiin uuden isännän alaisuuteen jopa niin kivuttomasti, että keisari Aleksanteri I antoi rauhan solmimisen jälkeen kiitoksena lyödä mitalin Oulun kaupungille [kuva mitalista?; löytyy historiasarjan osasta II, s. 776; mitali kai jossain olemassa oikeastikin…]. Lisäksi porvareita palkittiin kaupunkineuvoksen arvonimillä.