Etusivu Aikojen alku 1600-luku 1700-luku 1800-luku 1900-luku Lue lisää
 Aikamatka Oulu   Aikojen alku - Oulu ennen vuotta 1605
Ensimmäiset oululaiset
Kiinteän asutuksen synty
Kaupankäynti
Kilpailu alueesta
 
 Sanastoa
Nuijasota
Suomessa talvella 1596-97 käyty sisällissota, talonpoikaiskapina. Ruotsissa ylimystö oli jakautunut Kaarle-herttuan ja kuningas Sigismundin kannattajiin, Suomessa valtaosa kuului jälkimmäisiin. Ruotsissa tosiasiallista valtaa hallussaan pitänyt Kaarle-herttua rohkaisi hallintoon tyytymättömiä talonpoikia nousemaan käskynhaltija Klaus Flemingiä vastaan. Sota päättyi kuitenkin talonpoikien tappioon ja 3 000 nuijamiestä sai surmansa. Nuijamiesten johtajia olivat mm. Jaakko Ilkka ja Hannu Krankka.
 
Merkantilismi
Talousjärjestelmä, jonka tavoitteena oli kasvattaa valtioiden mahtia muiden maiden kustannuksella vientiä suosimalla ja ulkomaalaisten tuotteiden tuontia säännöstelemällä. Vallitsi useissa maissa keskiajan lopulta 1800-luvun alkuun, Suomessa 1800-luvun puoliväliin.
 
 
 

 

 

 

Kaupankäynti Oulun seudulla

Talonpoikaistalous perustui omavaraisuuteen, mutta leipä, vilja, suola, kankaat, rauta ja muut metallit, työkalut, aseet, olut ja viini olivat tuontitavaraa. Esimerkiksi ilman suolaa ei olisi voitu säilöä kalaa muuten kuin kuivattamalla, joten vaihdanta ja kauppa oli hyvin tärkeää. Saksalaisia, venäläisiä ja karjalaisia kauppiaita tulikin tavaroineen 1200-luvulta lähtien Oulun seudulle. Saksalaiset toivat tullessaan suolaa, karjalaisten ja venäläisten tuomisina oli esimerkiksi kankaita ja hamppua verkkojen kutomiseen. Viemisinään kauppiaat veivät suolattua lohta ja silakkaa, kuivattua haukea, hylkeenrasvaa, turkiksia, vuotia ja voita. Erityisesti kala kiinnosti heitä, sillä se oli katolisessa Euroopassa tärkeä paastonajan ruoka.

Perinteisiä kauppapaikkoja Oulun seudulla oli kaksi, Oulunsalon nykyisen kirkon tienoilla ja Turkansaaressa. Viimeistään 1500-luvun alussa kauppapaikka siirtyi Oulujokisuulle Hahtiperään, Linnansaaren ja mantereen väliin. Kruunu rakennutti paikalle kauppiaille vuokrattavaksi aittoja, ja heitä saapui ainakin Ruotsista ja Helsingistä, Turusta ja Etelä-Pohjanmaalta ja Venäjältä. Kesäisin paikalle tuli myös käsityöläisiä, ja toiminnallisesti kauppapaikka alkoi muistuttaa kaupunkia. Siellä pidettiin käräjät ja jumalanpalveluksia, ja sillä oli oma sisäinen hallintonsa.

1500-luvun lopussa, Nuijasodan ja Ruotsin kruunusta käydyn kamppailun aikana Oulun linna ja sen alue olivat Kaarle-herttuan kannattajien hallussa. Kun herttuasta tuli kuningas Kaarle IX, hän lupasi myöntää Oulunsaaren satamalle samat oikeudet ja vapaudet kuin muillakin kaupungeilla. Kuninkaan lupauksen syynä ei välttämättä ollut niinkään kiitollisuus annetusta tuesta. Taloudellisen merkantilismin kannattajana hän halusi keskittää kaupankäynnin kaupunkeihin, jotta valvonta ja verottaminen olisi helpompaa. Samalla kaupan harjoittajat velvoitettiin muuttamaan asumaan vanhoihin satamapaikkoihin, joille luvattiin kaupunkioikeudet. Ruotsin pohjoisen politiikan ja sotien eri vaiheissa Oulujokisuun puuvarustuksen parantaminen hyökkäysten tueksi oli lisäksi strategisesti järkevää.