Etusivu Aikojen alku 1600-luku 1700-luku 1800-luku 1900-luku Lue lisää
 Aikamatka Oulu   Aikojen alku - Oulu ennen vuotta 1605
Ensimmäiset oululaiset
Kiinteän asutuksen synty
Kaupankäynti
Kilpailu alueesta
 
 Sanastoa
Maunu Eerikinpoika
(1316-1373) Ruotsin (1319-1363) ja Norjan (1319-1343) kuningas. Teki laajoja hallinnollis-oikeudellisia uudistuksia ja sääti pitkään Ruotsin valtakunnassa voimassa olleet maan- ja kaupunkilait 1350-luvulla. Ensimmäinen Suomessa käynyt Ruotsin hallitsija, Suomi ei tosin vielä ollut osa Ruotsia. Avasi 1334 asetuksellaan Pähkinäsaaren rauhan takaiset erämaat uudisasutukselle. Kuka tahansa sai hallintaoikeuden raivaamaansa maa-alueeseen ja lisäksi neljän vuoden verovapauden tilalleen.
 
 

 

 

 

Kiinteän asutuksen synty

Oulun seudulla oli monia hyviä edellytyksiä asumiselle. Kalaa saattoi pyytää merestä, joesta ja järvistä, metsissä oli turkiseläimiä ja hylkeitä oli runsaasti. Lisäksi karjalle syntyi jatkuvasti uusia, erinomaisia rantaniittyjä maannousun myötä. Myös kulkuyhteydet olivat hyvät vesistöjä pitkin.

Ainakin karjalaisia asui asiakirjatiedon mukaan Oulun seudulla jo 1300-luvulla. Valtiovalta sekä lännessä että idässä kannusti ryhtymään uudisasukkaaksi. Ruotsin kuningas Maunu Eerikinpojan julistus vuonna 1334 avasi erämaat verovapaalle uudisasutukselle. Asukkaita tulikin nimistöntutkimuksen mukaan ainakin Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta, ja mukana on ollut myös saksalaisia ja ruotsalaisia. Savolaisten uudisasukkaiden tuomisena 1500-luvun alkupuolella oli kuusimetsien kaskeaminen, ja se voimisti osaltaan asutusta.

Asutuksen tiheydestä on tarkkoja lukuja vasta 1540-luvulta. Tuolloin Oulunsuun kylässä jokisuulla oli 36 veroa maksavaa taloa ja rannikolla 30 kilometrin säteellä 350 taloa. Tiheintä asutus oli Limingassa. Joen yläjuoksulla olot olivat poliittisesti rannikkoa epävakaammat, joten siellä oli vain vähän taloja.

1500-luvun lopussa ja 1600-luvun aikana ilmasto oli normaalia kylmempi. Tämän lisäksi pitkien sotien vuoksi verotus ja väenotot kävivät väestölle raskaiksi. Rasitteena olivat myös venäläisten ja karjalaisten tekemät hävitysretket. Esimerkiksi vuosina 1589 ja 1592 venäläiset polttivat lähes kaikki Oulun seudun talot hyökkäyksissään. Tästä huolimatta asutus voimistui, ja 1600-luvun alussa Oulunsuun kylässä, Oulujokivarressa ja rannikolla oli yhteensä jo noin 770 taloa.