Etusivu Aikojen alku 1600-luku 1700-luku 1800-luku 1900-luku Lue lisää
 Aikamatka Oulu   Aikojen alku - Oulu ennen vuotta 1605
Ensimmäiset oululaiset
Kiinteän asutuksen synty
Kaupankäynti
Kilpailu alueesta
 
 Sanastoa
Bo Joninpoika Grip
(k. 1386) Ruotsin drotsi (korkein virkamies kuningasperheen jälkeen), Suomen laamanni. Hallitsi koko Suomea 1370-luvulla ruhtinaan tavoin jakaen aatelisarvoja ja kuninkaantuomioita. Tuki Turun piispaa hiippakuntarajan vetämisessä Kemi- ja Kaakamajokien välille, rakennutti Oulujokisuun ensimmäisen varustuksen, Kastellin 1370-luvulla.
 
Kustaa Vaasa
(1496-1560) Ruotsin valtionhoitaja 1521-1523, kuningas 1523-1560. Irrotti Ruotsin tanskalaisten hallinnasta ja valittiin kuninkaaksi. Hänen aikanaan kuninkuudesta tuli valtakunnassa perinnöllinen ja luterilaisuudesta valtionuskonto. Talous- ja hallintojärjestelmien uudistuksilla luotiin uudenaikainen Ruotsin valtakunta. Kolme pojista nousi myöhemmin valtaistuimelle: Eerik XIV, Juhana III ja Kaarle IX.
 
Juhana III
(1496-1560) Ruotsin valtionhoitaja
1521-1523, kuningas 1523-1560. Irrotti Ruotsin tanskalaisten
hallinnasta ja valittiin kuninkaaksi. Hänen aikanaan
kuninkuudesta tuli valtakunnassa perinnöllinen ja
luterilaisuudesta valtionuskonto. Talous- ja
hallintojärjestelmien uudistuksilla luotiin uudenaikainen
Ruotsin valtakunta. Kolme pojista nousi myöhemmin
valtaistuimelle: Eerik XIV, Juhana III ja Kaarle IX.
 
Kaarle IX
Ruotsin kuningas, perusti Oulun 1605.
 
Täyssinän rauha
Inkerinmaalla, Täyssinän kylässä 1595 tehty, Ruotsin ja
Venäjän välisen pitkän sodan päättänyt rauhansopimus.
Suomen itäraja vahvistettiin kulkemaan Olavinlinnan
itäpuolelta Varanginvuonoon Jäämereen, ja muodollisesti
vielä voimassa ollut Pähkinäsaaren rauhan rajalinja
korjattiin. Erimielisyyksien vuoksi rajaa ei kuitenkaan
määritelty maastossa tarkasti Hyrynsalmea pohjoisempana.

Lisätietoja: Täyssinän rauhansopimus
(http://www.histdoc.net/
historia/teusina.html
)
 
 

 

 

 

Kilpailu alueesta: Ruotsin ja Novgorodin valtataistelu

1300-luvun alussa niin Novgorod kuin Ruotsikin rohkaisivat Pohjanrannan asuttamiseen pönkittääkseen omaa jalansijaansa. Maunu Eerikinpojan vuonna 1334 antaman julistuksen poliittinen tavoite olikin vahvistaa Ruotsin asemaa pohjoisella alueella Novgorodia vastaan. Vastaava kilpailuasetelma oli myös lännen roomalaiskatolisen kirkon ja idän kreikkalaiskatolisen kirkon välillä.

Pohjanranta jäi Pähkinäsaaren rauhassa 1323 Novgorodin hallintaan, sillä se oli saanut alueella ruotsalaisia vankemman aseman. Ruotsalaisten hallitsemalta alueelta tuli kuitenkin niin paljon uudisasukkaita alueelle, että katolisen kirkon tukema Ruotsi perusti jo 1360-luvulla Korsholman linnaläänin Pohjanmaan hallitsemista varten. Kirkko puolestaan perusti seurakuntia ja rakennutti kirkkoja. Oulun seutu kuului ensin Pietarsaaren kirkkopitäjään, sitten 1300-luvun lopulta Salon pitäjään ja viimeistään vuodesta 1477 Limingan pitäjään.

Korsholman linnaläänin haltijaksi tuli vuonna 1374 Bo Joninpoika Grip. Hän rakennutti seuraavana vuonna Oulujokisuulle puisen linnakkeen, kastellin. Se sijaitsi noin viiden kilometrin päässä nykyiseltä jokisuulta, nykyisen Kastellin kaupunginosan alueella. Novgorod teki vuonna 1377 sotaretken Oulujokisuulle. Seudun asutusta hävitettiin ja linnake yritettiin vallata. Kun linnake torjui hyökkäyksen, oli alue ja veronkanto siirtynyt käytännössä Ruotsin hallintaan. Novgorod ei kuitenkaan tunnustanut virallisesti tappiotaan eikä suostunut sopimaan uudesta rajasta.

kv.gif (36756 bytes)
Kustaa Vaasa

Vielä 1400-luvulla ja 1500-luvun alussa käytiin edelleen ajoittain rajuja taisteluita Oulun seudun hallinnasta. Paikalliset asukkaat, pohjoispohjalaiset ja vienankarjalaiset, pyrkivät keskenään saamaan aikaan rajarauhoja, mutta taustavoimana toimineet Ruotsi ja Novgorodin vallan vuonna 1477 perinyt Moskova eivät tunnustaneet niitä. Kustaa Vaasan luoman voutihallinnon kautta Pohjanmaan kuuluminen Ruotsiin vakiintui kuitenkin 1500-luvun aikana.

 

Vuosisadan lopussa kuninkaat Juhana III ja Kaarle IX suunnittelivat Jäämeren rannikon ja Pohjois-Venäjän valtausta ja liittämistä Ruotsiin. Strategisesti tärkeälle Oulujokisuulle rakennettiin siksi puolustusta ja hallinto- ja sotilaskeskusta varten ensimmäinen varsinainen linna, jossa asui 1590-luvulla myös Pohjanmaan käskynhaltija. Täyssinän rauhassa 1595 Pohjois-Pohjanmaan kuuluminen Ruotsille varmistui ja Oulukin tuli virallisesti osaksi Ruotsin valtakuntaa.


Juhana III


Kaarle IX

Sivun alkuun