Etusivu Aikojen alku 1600-luku 1700-luku 1800-luku 1900-luku Lue lisää
 Aikamatka Oulu   Oulun historian henkilöitä
Kirkollinen elämä Oulussa
Oulusa koulusa
Urheilevat oululaiset
Oulun historian henkilöitä
Sanasto
Kirjallisuus
Kuvagalleriat
Tehtäviä koululaisille
 
Lisätietoa kaupungin kirjaston sivuilla
Oululaisia kirjailijoita
http://www.ouka.fi/
kirjasto/kirjailijat/

Musiikin ja säveltäjien Oulu
http://www.ouka.fi/kirjasto/
musaoulu/index.htm
 

 

 

 


A
B C D E F G H I J K L M N
O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

Katso myös:

Suomen hallitsijat Ruotsinvallan ajalla
Suomen hallitsijat autonomian ajalla
Oulun kaupunginjohtajat
Oulun piispat
Oulun läänin maaherrat 1775->

 
  
A  
Aadolf Fredrik
Aadolf Fredrik
(1719–1771) Ruotsin kuningas, vieraili Oulussa 1751.
Aalberg, Ida
Ida Aalberg
(1857-1915), näyttelijä, oli 18-vuotiaana mukana Nummisuutarien kantaesityksessä Oulussa 1875.
Aaltona, Veikko (1910-1990) ent. Malmberg, ent. Pälve, v:sta 1973 di Mastaguera, Tuiran kirkon seinämaalausten tekijä, veijari
Acerbi, Giuseppe
Giuseppe Acerbi
(1773-1846) italialainen tutkimusmatkailija ja muusikko, vieraili Oulussa talvella 1799
Achte, Emmy (1850-1924) syntyisin Strömer, oululainen oopperalaulajatar, tähtiesiintyjä 1870-luvulla, Aino Acktén (1876-1944) äiti, toimi miehensä perustaman Helsingin lukkari-urkurikoulun johtajana 1900-1922.
Ahmavaara (Aulin), Pekka (1862-1929) valtiopäivämies ja kansanedustaja, Maatalouspankin Oulun kontt. joht., kunnallisneuvos.
Ahtisaari, Martti (1937-) Suomen presidentti 1996-2000, kävi koulua ja opiskeli Oulussa
Alanne, Arvo (1904-?) Oulu Oy:n sosiaalipäällikkö, radiomies, Oulun Näyttämön johtokunnan pj. 1940-50-luvulla
Alcenius, Gustafa ja Mathilda kirkkoherrantyttäret, jotka perustivat naiskäsityökoulun 1882. Opiskelivat mahdollisesti myös ulkomailla. Naisten ammatillisen koulutuksen edelläkävijöitä Oulussa.
Aleksanteri I
Aleksanteri I
(1777-1825) Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas, vieraili Oulussa 1819.
Angerkoski, Siiri (1902-1971) näyttelijä, s. Oulussa
Antell, Johan kruununvouti 1770-luvulla.
Antell (s. Pyhtilä), Katri (1850-1924) Oulun tunnetuin leipuri 1880-luvulta alkaen. Loi leipomolleen koko maan kattavan maineen.
 
B

Sivun alkuun

Bagge, Pietari perusti Oulunlinnan Oulujoen suuhun vuonna 1590.
Bagh, Konrad von (1908-1982) "Vompakki", piirimielisairaalan ylilääkäri 1930-60-luvuilla.
Barck, Christian Evert (1795-1855) Oulun ensimmäinen kirjanpainaja ja kirjakauppias, oli perustamassa Oulun Wiikko-Sanomia.
Basilier, Ida (1846-1928) oopperalaulajatar, asui Oulussa lapsena
Behm, Isak käskynhaltija vuodesta 1606, Oulun perustamisen toimeenpanija
Berg (Kallio), Samuli Kustaa (1803-1852) oululaissyntyinen runoilija. Julkaisi Kallio -nimellä, mutta vain harvoja runoja. Tunnetuin Oma maa –runon alku ”Oma maa mansikka, muu maa mustikka”. Tuotantoa on pidetty suomenkielisen runouden parhaimmistona ennen Aleksis Kiveä.

Katso myös:
 
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/berg

Bergbom, Carl Eric (1824-1876) konsuli, laivanvarustaja, Gustaf Bergbomin nuorempi poika
Bergbom, Gustaf (1785-1860) konsuli, merkittävä tervaporvari ja kauppahuoneen perustaja, laivanvarustaja, kauppaneuvos
Bergbom, Johan Gustaf Gustafinp (1818-1893) konsuli, jatkoi isänsä Gustaf Bergbomin perustaman kauppahuoneen toimintaa, aikanaan Oulun suurin yrittäjä, kauppaneuvos
Bergdahl, Johan (1816-1873) kirjansitoja ja -painaja, kirjakauppias, vossikkayrittäjä
Bo Joninpoika Grip (k. 1386) Ruotsin drotsi (korkein virkamies kuningasperheen jälkeen), Suomen laamanni. Hallitsi koko Suomea 1370-luvulla ruhtinaan tavoin jakaen aatelisarvoja ja kuninkaantuomioita. Tuki Turun piispaa hiippakuntarajan vetämisessä Kemi- ja Kaakamajokien välille, rakennutti Oulujokisuun ensimmäisen varustuksen, Kastellin 1370-luvulla.
Bochmöller, Johan (-1678) porvari ja pormestari 1600-luvun puolivälissä
Borg, Gabriel Gustaf Wilhelm (1867-1952) lääkäri, kunnallispoliitikko, kaupunginvaltuuston johtaja 1904-20 ja 1922.
Brahe, Pietari (Pehr)
Pietari Brahe
1602-1680) ruotsalainen kreivi, valtiomies, Suomen kenraalikuvernööri 1637-40 ja 1648-54. Suomen hyväntekijä, sanonta "kreivin aikaan" viittaa häneen. Perusti mm. Oululle kilpailijaksi nousseen Raahen kaupungin, vieraili Oulussa muutaman kerran ja laski Oulujoen kosket yhdellä matkoistaan.
Brandberg, Johan porvari ja poliitikko 1700-luvulla.
Bryggman, Jaakko Venäjältä karannut isonvihan sotavanki (1721), joka tuli sepäksi Ouluun.
 
C

Sivun alkuun

Candelin, Leonard (1822-) rikas kauppias 1800-luvulla.
Castren, Julius Adolf (1803-1868) Raahesta Ouluun muuttanut kauppias ja Fredrikinpoika ruukinpatruuna, kivitalon omistaja
Cygnaeus, Uno (1810-1888) pappi, kansanopetuksen uranuurtaja ja suomalaisen kansakoulun isä.
 
D

Sivun alkuun

Dahlström, John Alexander ryhdikäs ylikonduktööri 1920-luvulla, kirjailija Juho Koskimaan ja kenraaliluutnantti Ali Koskimaan isä.
Degerman, Pehr pormestari, joka menetti virkansa heikkomielisyyden takia 1764.
Deutsch, Henric (1772-1838) Länsi-Pohjan piirin piirilääkäri, tunnettu myös taloutta käsittelevistä kirjoistaan. Soitti alttoviulua, ja muodosti talvella 1799-1800 yhdessä Giuseppe Acerbin, eversti Skjöldebrandin ja säveltäjä Erik Tulindbergin kanssa pitkään muistetun kvartetin, joka viihdytti oululaisia.
 
E

Sivun alkuun

Eerik XIV (1533-1577) Kustaa Vaasan vanhin poika, Ruotsin kuningas 1560-1568. Lahjakas ja taiteellinen, mutta taipuvainen mielisairauteen. Aloitti valtakunnan laajentamispolitiikan valtaamalla Viron 1561. Vangitutti veljensä Juhana-herttuan, joka vapauduttuaan 1568 syrjäytti Eerikin valtaistuimelta ja vangitsi hänet yhdessä nuorimman veljen, Kaarlen kanssa. Vaimo aateliton Kaarina Maununtytär. Kuoli vankeudessa Turun linnassa, kun Juhana antoi kapinan pelossa myrkyttää hänet.
Ervi, Aarne (1910-1977) arkkitehti, standardisoinnin ja elementtirakentamisen kehittäjä. Tunnetuimpia töitä mm. Oulujoen voimalaitos asuntoalueineen ja Espoon Tapiolan keskustan asemakaava ja liikekeskus.
Essen, Reinhold Wilhelm von Pohjanmaan maaherra 1720-luvulla. Pyrki pitämään isonvihan jälkeen maakuntansa puolta jälleenrakennustyön järjestämisessä. Kuoli v. 1732.
 
F

Sivun alkuun

Filippus Kaarlenpoika Korsholman linnanpäällikkö 1300-luvulla, liitti Oulun seudun Ruotsiin. Ensimmäinen Oulun seudun nimeltä tunnettu vaikuttaja.
Forbukset Oululainen suku 1600-luvulla. Esim. Kasper Forbus oli kaupungin raatimiehenä 1633-1638 ja hänen poikansa Henrik Forbus (k. 1681) toimi mm. pormestarina ja oli aikanaan ”kaupungin suurin veronmaksaja ja huomattavin kauppias kaupungissa”.
Forsberg, Anna (1885 - 1968) Oulun tuomiokapitulin pitkäaikainen kanslisti 1905 - 1960, museoaatteen ja kirkkotaiteen ystävä, jonka kirkkotekstiilejä on mm Oulun tuomiokirkossa
Franzénit Käkisalmesta Ouluun tullut suku, jonka merkittävin ja tunnetuin jäsen oli kansallisrunoilija F. M. Franzén. Suku oli pitkään kaupungin johtavia ja vauraimpia. Franzénin talona tunnetun rakennuksen vanhimpien osien arvellaan olevan peräisin 1600-luvun lopulta, jolloin paikalla oli Oulun triviaalikoulu.
Franzén, F. J. (1819-1887) tervaporvari, kauppias, kaupunginvaltuutettu ja laivanvarustaja.
Franzén, Frans Mikael (1772-1847) Oululaissyntyinen runoilija, pappi, myöhemmin Härnösandin piispa; Franzenin puisto.
Frosterukset oululainen pappissuku 1700-luvulla; Teuvo Pakkala oli alkuperäiseltä nimeltään Frosterus
Frosterus, Simon Eerikinpoika Oulun pedagogion rehtori v:sta 1611, Oulun kirkkoherra v. 1620. Hankki talon, jossa koulumestarit asuivat myöhemminkin. Pyysi pienen palkkansa vuoksi apua kuningas Kustaa II Aadolfilta, ja v. 1613 lähtien koulumestarin palkkaeduksi tuli 48 tynnyriä viljaa Pohjanmaan verojyvistä.
Furuhjelm, Edvard (1845-1921)eversti, tarkka-ampujaryhmän koment., joka perusti Oulun Potkinklubin ja järjesti Suomen ensimmäiset potkukelkkakilpailut 1891. Läänin maaherra 1901-03
 
G

Sivun alkuun

Gallenius, Lars (1660-1750) taidemaalari, tehnyt Hailuodon puukirkon maalaukset 1690 sekä Raahen 1684 ja Sotkamon 1719 kirkkojen alttaritaulut, kuului Kukko-nimiseen oululaiseen porvarissukuun
Gezelius, Johannes (vanh.)
Johannes Gezelius
(1615-1690) piispa, piti piispantarkastuksia Oulussa 1660-80-luvuilla
Gorbatshov, Mihail (1931-) Neuvostoliiton viimeinen johtaja, kävi Oulussa 1989.
 
H

Sivun alkuun

Haataja, Kyösti (1881-1956) syntynyt Oulussa. Helsingin yliopiston talousoikeuden professori. Itsenäisyyden alkuajan merkittävimpiä vaikuttajia: kansanedustaja, Kokoomuksen puheenjohtaja, torpparivapautuksen "pääarkkitehti", maanmittauslaitoksen pääjohtaja ja maaoikeuden tutkimuksen kehittäjä.
Hast, Herman (-1749) piirivälskäri, kulkutautien spesialisti
Heikkilä, Aapo (1931-1993) "ortotopologi" eli varjotieteilijä, omaperäinen yliopistomies ilman tutkintoa, työskenteli aikanaan mm. opettajana ja psykiatrina, kehitti oman "tieteenalansa"
Heinonen, Laila "Oulun profeetta" 1960-luvulla.
Helaakoski, Antti Rietrikki (1858-1945) legendaarinen opettaja ja persoona, Aaro Hellaakosken isä
Hellaakoski, Aaro (1893-1952) runoilija, syntyi Oulussa
Hieronymus "kellaripoika", joka nimitteli ihmisiä valehtelijoiksi ja sai siitä tuomion 1637.
Hollsten, Tuomas Oulun valtiopäiväedustaja, joka porvareilta mukaansa saaman lahjusrahaston tuella neuvotteli kaupungin tapulioikeuksista vuosien 1760-62 ja 1765-66 valtiopäivillä.
Holmsten, Elsa (1710-1735) virsirunoilija, herännyt 1700-luvulla
Hällberg, "Heleperi" kaupungin tunnetuin palovartija kirkontornissa 1860-luvulla; kaupunki jäi yöksi "Heleperin" haltuun.
Hälli, Matti (1913-1988) oululainen kirjailija. Tuotannossa Oulusta kertoo esim. vuosina 1957-67 ilmestynyt Oulu-trilogia.
 
I

Sivun alkuun

Inkala, Oskari (1906-1980) Oulun lyseon lehtori 1930-70-luvulla, rehtori 1952-71. Kotiseutumies.
Iso Parkkinen "rantajätkä" eli proomujen lastinpurkaja 1800-luvun lopulla.
 
J

Sivun alkuun

Jakku, Tuomas aitanomistaja, jonka aitasta lähti vuoden 1705 tulipalo, jossa tuhoutui 39 taloa ja Hahtiperän aitat.
Jenderjan, Klaus (1650-1704) raatimies, aikansa rikkain oululainen
Johannes Henrikinpoika Lithovius (-1634) Limingan kappalainen vuodesta 1593, kunnes tuli Oulun ensimmäiseksi kirkkoherraksi 1610. Siirtyi Iin kirkkoherraksi 1620. Käytti myös nimiä Corvinus ja Limingius.
Juhana III (1537-1592) Kustaa Vaasan poika, Suomen herttua, ja 1568-1592 Ruotsin kuningas. Syrjäytti vanhemman veljensä Eerik XIV:n valtaistuimelta. Otti titteliensä joukkoon 1581 Suomen suuriruhtinaan arvon. Piti puolalaissyntyisen vaimonsa, Katariina Jagellonican kanssa Turun linnassa asuessaan loisteliasta hovia.
Julin, Johan (1752-1822) apteekkari ja luonnontutkija, rakensi Pohjoismaiden ensimmäisen kuumailmapallon ja lähetti sen ilmaan Oulun torilta 1784, tutki erityisesti Oulun terveyslähdettä
Julin, Johan Jacob von (1787-1853) Johan Julinin poika, apteekkari, laivanvarustaja ja teollisuusmies, vuorineuvos. Perusti Turkuun Suomen ensimmäisen säästöpankin 1822. Järjesti Turussa keräyksen Oulun hädänalaisille vuoden 1822 palon jälkeen. Aateloitiin 1849.
Julius Friedrich (1588-1635) Württembergin herttua, vieraili Oulussa 1616.
Jung, Bertel (1872-1946) arkkitehti. Modernin kaupunkisuunnittelun uranuurtajia Suomessa. Laati mm. Helsingin ensimmäisen yleiskaavan 1912 ja Oulussa Tuiran kaupunginosan asemakaavan 1915.
Junnelius, Marie Ruotsalaisen tyttökoulun johtajatar 1859-85.
Jurvelius, Mikael Jaakonpoika Turun yliopiston ensimmäisiä oppilaita, kotoisin Oulusta. Yliopiston konsistoorin notaari 1643-56, filosofian maisteri 1647. Apulaisopettaja filosofisessa tiedekunnassa; pyrki professoriksi monta kertaa, mutta syrjäytettiin. Oulun kirkkoherra v. 1657. Mainitaan asiakirjoissa vielä 1666 ja 1667, mutta kuolinvuosi tuntematon.
Juvelius, V. O. pitkäpartainen vankilanjohtaja, "rosvopäällikkö" 1910- ja 1920-luvuilla, Oulun sotavankileirin johtaja vuonna 1918
 
K

Sivun alkuun

Kaarle Hannunpoika potilas, jossa 1681 todettiin "täydellisesti eräs laji spitaalia".
Kaarle IX Ruotsin kuningas, perusti Oulun 1605.
Kaarle XVI Kustaa (1946-) Ruotsin kuningas, vieraili yhdessä kuningatar Silvian ja kruununprinsessa Victorian kanssa Oulussa elokuussa 1996.
Kaitera, Pentti Oulun yliopiston perustaja, rehtori (1959-62).
Kajatsalo, Kaarlo V. (1909-1988) kapteeniluutnantti, Mannerheim-ristin ritari n:o 189, Oulun yliopiston opettajanvalmistuslaitoksen voimistelun ja urheilun lehtori
Kalajoki, Atte (1914-2004) lehtimies, kulttuurihenkilö 1900-luvulla
Kallinen, Yrjö (1886-1976) Rauhaa ja aseistariisuntaa kannattanut puolustusministeri, Oulun työväenneuvoston johtomiehiä, rauhanneuvottelija 1918, loistava puhuja.
Kallio, Kerttu (1907-1995) Kyösti Kallion tytär, kävi Oulussa yhteiskoulua 1920-luvulla yhdessä veljiensä Kalervon (kuvanveistäjä) ja Veikon (Kallion tilan isäntä) kanssa, myöhemmin mm. opetusministeri, nimi avioliitossa Saalasti
Kallio, Kyösti (1873-1940) Presidentti, ensimmäisen tasavallan keskeisin talonpoikaispoliitikko, Oulun lyseon oppilas 1890-luvulla
Kamenev, Lev Oulun lääninvankilan kuuluisin vanki vallankumouksen aikana; luovutettiin takaisin venäläisille 1918.
Kananen, Brita (1910-1990) toimi jatkosodan aikana Mikkelissä päämajassa sihteerinä, kenraali A.F.Airon ystävätär? Myöhemmin Ouluun sotasairaala 32:n saksalaisella osastolla
Karhi, Otto (1876-1966) kunnallispoliitikko (sd./maalaisliitto) ja osuustoimintamies, kansanedustaja, sai jo eläessään nimeään kantavan puiston.
Kemppainen, Jaakko (1869-1931) suutari, Oulun varhaisia työväenliikkeen edustajia, itsenäisyysmies, jääkärivärväri
Kemppainen, Jaakko (1904-1988) "Kemppa-Jakke", varatuomari, kaupunginvouti, pankinjohtaja, kansanedustaja (kok.) 1940-50-luvuilla. Suomalaisen klubin perusjäsen.
Kianto (Calamnius), Ilmari (1874-1970) kirjailija, Oulun lyseon oppilas 1890-luvulla
Kivekäs, Konrad Fredrik (1847-1918) lehtimies, Kaiku-lehden ensimmäinen päätoimittaja, perustaja ja omistaja 1800-luvun lopulla, suomalaisuusmies
Kivijärvi, Erkki (1882-1942) kirjailija, lehtimies ja teatterinjohtaja 1920-30-luvuilla; Tervaporvarit.
Kivilinna, Osmo K. (1910-1943) kapteeniluutnantti, Mannerheim-ristin ritari n:o 105, kävi koulunsa Oulussa
Klaara Juhontytär tuomittiin käräjillä 1687 noituudesta, koska oli kuljettanut Anna Muikun pyörteellä hornaan.
Knuutti Juhonpoika Piika Valpuri Pietarintyttären isäntä. Piian viinamäskin teosta alkoi Oulun palo 1705.
Koivisto, Aukusti  (1886-1962) taidemaalari
Koivisto, Pentti (1917-1961) taidemaalari, Aukusti Koiviston poika, suurikokoisia töitä useissa Oulun julkisissa rakennuksissa
Kokko, Väinö (1880-1934) opettaja, sanomalehti-, liike- ja itsenäisyysmies, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu, Jääkäriliikkeen syntysanojen lausuja
Kolehmainen, Hannes (1889-1966) Suomen yleisurheilun maailmankartalle juossut Lentävä suomalainen. Osallistui kesällä 1911 Oulun Pyrinnön järjestämiin ensimmäisiin, koko maan käsittäneisiin kansallisiin kilpailuihin.
Koli, Paavo K. (1921-1969) luutnantti, Mannerheim-ristin ritari n:o 81, syntynyt Oulussa, Tampereen yliopiston rehtori
Korkeakivi (Högsten), Kalle (1885-1944) Kalevan toimitusjohtaja 1907-44, kaupunginvaltuutettu 1926-44.
Koskenniemi, Veikko Antero
V. A. Koskenniemi
(1885-1962) runoilija; "Sinun kaduillas koulutie..."
Kramsu, Kaarlo (1855-1895) synkähkö runoilija 1880-luvulla. "Ken vaivojansa vaikertaa / on vaivojensa vanki..."
Krull, Joakim kestikievarin pitäjä, kultaseppä, toimi Oulussa 1628-1669.
Kröger, Daniel 1650-luvun pormestari, jota vastaan porvaristo osoitti mieltään.
Kurvinen, Naima (1876-1933) Lääninsairaalan ylihoitajatar 1900-luvun alussa
Kustaa Vaasa (1496-1560) Ruotsin valtionhoitaja 1521-1523, kuningas 1523-1560. Irrotti Ruotsin tanskalaisten hallinnasta ja valittiin kuninkaaksi. Hänen aikanaan kuninkuudesta tuli valtakunnassa perinnöllinen ja luterilaisuudesta valtionuskonto. Talous- ja hallintojärjestelmien uudistuksilla luotiin uudenaikainen Ruotsin valtakunta. Kolme pojista nousi myöhemmin valtaistuimelle: Eerik XIV, Juhana III ja Kaarle IX.
Kvikant, Carl-Birger (1912-1944) kapteeni, Mannerheim-ristin ritari n:o 132, Oulun ruotsinkielisen koulun äidinkielen ja historian opettaja
 
L

Sivun alkuun

Lagergrantz (Lapinkangas), Jakob (1824-1859) satulamaakarin kisälli, huijari, kierteli maata ja kuoli Oulussa onnettomissa oloissa.
Laestadius, Lars Leevi
(1800-1861) ruotsalainen kirkonmies, herännäisjohtaja. Koki 1840-luvun alussa uskonnollisen murroksen ja ryhtyi ankaraksi parannussaarnaajaksi. Taisteli erityisesti juoppoutta vastaan. Lestadiolainen oppi levisi nopeasti Pohjois-Ruotsissa ja –Suomessa. Laestadius oli myös tunnettu kasvitieteilijä, ja Edinburghin kasvitieteellisen seuran ja Ruotsin tiedeseuran jäsen. Kehitti myös saamen kirjakieltä.
Laine, Eine (1892-1970) näyttelijä; mm. Oulun Työväen Näyttämöllä 1910-20-luvulla
Lammassaaren Ville Ison Parkkisen kaveri ja virkaveli,
Langh, Jakob (-1697) Ruotsista Ouluun tullut, unkarilaissyntyinen. Oulun kirkon ensimmäinen urkuri, toimessa monen vuosikymmenen ajan. Toimi raatimiehenä, kunnes valittiin tullinhoitajaksi 1684, hoiti myös pormestarin tointa ajoittain 1670- ja –80-luvuilla.
Lantto, Iivari (1862-1938) opettaja, kansanedustaja (maalaisliitto), talonomistaja 1920-luvulla.
Lavonius, Ebba (1850-1927) Solms-Braunfelsin prinsessa, syntynyt Oulussa
Leino, Eino (1878-1926) oik. nimeltään Armas Einar (Eino) Leopold Lönnbohm, runoilija, lehtimies, Oulun lyseon oppilas 1890-luvulla.
Leinonen, Anna Oulun lyseon lehtori 1930-luvulla, myöhemmin tyttölyseon rehtori: "Oulujoessa on hitusia, jotka kerääntyvät alajuoksulla varsinkin poikien päähän ja tekevät niistä niin viisaita."
Leinonen, Armas (1900-1985) kansanedustaja (1952-65 Kansanpuolue, -65-69 Lib. kansanpuolue) kansalaiskoulun opettaja, opetusneuvos
Liljeqvist, Ina (1849 - 1950) tunnettu oululainen valokuvaaja
Lilius, Nanny Oulun yhteislyseon johtajatar 1920-30-luvulla
Lipponen, Henrik Gustaf (1879-1975) Oulun viimeinen vaunumaakari eli ajokalujen tekijä. Oli isällään opissa ja kehittyi erinomaiseksi ammattinsa taitajaksi, kunnes moottoriajoneuvot yleistyttyään tekivät työn kannattamattomaksi. Sen jälkeen oli mm. suksi- ja puuseppänä. Teki harrastuksenaan kanteleita, ja siirsi muutenkin kotiseutunsa kansanperinnettä jälkipolville mm. kertoen vanhoja Oulu-tarinoita nauhalle Helsingin yliopiston Suomen kielen laitoksen kokoelmiin.
Lipponen, Kustaa (1879-1975) vaunumaakari, Oulun seudun murteen tallentaja ja kanteleen rakentaja
Lithovius, Zacharias (-1743) oululaisen porvarin poika, Oulu kirkkoherra n. vuodesta 1721 lähtien, itsekin pakolaisena sodan aikana. Tuli ison vihan aikana tunnetuksi kirjallisista tuotoksistaan. Arvostettu ja maltillinen, suhtautui mm. pietisteihin varsin lempeästi.
Loikka-Taava kaupungin viimeinen kerjäläinen
Lukkaroinen, Taavetti (1884-1916) keminmaalainen työmies, jääkärivärväri, hirtettiin Kontinkankaalla
Lundahl, Amelie (1850-1914) taiteilijatar 
Luukkonen, Fanni  (1882-1947) Lotta Svärd -järjestön johtaja, s. Oulussa
Lönnrot, Elias
Elias Lönnrot
(1802-1884) kansanrunouden kerääjä ja Kalevalan kokoaja, perusti Oulun ensimmäisen kirjallistaiteellisen aikakauslehden Mehiläisen 1830-luvulla, jolloin myös asui Oulussa, vaimo oululainen Maria Piponius
 
M

Sivun alkuun

Madetoja, Leevi (1887-1947) säveltäjä, oululaisen merimiehen ja kauppa-apulaisen poika

Katso myös kaupunginkirjaston Musiikin ja säveltäjien Oulu -sivusto: http://www.ouka.fi/kirjasto/musaoulu/taidemusa
/leevi_madetoja/leevi_madetoja.htm

Mankinen, Mimmi (1896-1975) Oulun ensimmäinen kouluterveydenhoitaja (1927-59)
Matti Esko (Eskonniemi) (1947-) Opiskeli Oulun musiikkiopistossa klarinetin soittoa, mutta aloitti tanssimuusikon uransa 1963 saksofonistina, ensimmäinen levytys laulajana 1969. Tunnetuimmat levytykset Lämmin, hellä ja pehmoinen sekä Rekkamies.

Katso myös: http://www.ouka.fi/kirjasto/musaoulu/
viihde/viihde.htm#Levylaulajia

Maunu Eerikinpoika (1316-1373) Ruotsin (1319-1363) ja Norjan (1319-1343) kuningas. Teki laajoja hallinnollis-oikeudellisia uudistuksia ja sääti pitkään Ruotsin valtakunnassa voimassa olleet maan- ja kaupunkilait 1350-luvulla. Ensimmäinen Suomessa käynyt Ruotsin hallitsija, Suomi ei tosin vielä ollut osa Ruotsia. Avasi 1334 asetuksellaan Pähkinäsaaren rauhan takaiset erämaat uudisasutukselle. Kuka tahansa sai hallintaoikeuden raivaamaansa maa-alueeseen ja lisäksi neljän vuoden verovapauden tilalleen.
Messenius, Johannes (1571-1636) Ruotsalainen historiantutkija, entinen jesuiitta, oli vaimonsa Lucian kanssa vankina Kajaanin linnassa; siirrettiin Ouluun, kuoli vuotta myöhemmin. Lahjoitti Oulun kirkkoon muotokuvansa ja kirjastonsa.
Meurmann, Otto (1890-1994) arkkitehti, suomalaisen asemakaavasuunnittelun uranuurtaja, Teknillisen korkeakoulun ensimmäinen asemakaavaopin professori 1940-59. Osallistui mm. Kouvolan ja Helsingin Käpylän asemaakaavojen sekä Oulun ja Kajaanin yleiskaavojen laatimiseen.
Mollin, Jonas pormestari, joka joutui eroamaan ja sai sakkoja huonosta taloudenhoidosta 1760. Syytti toista pormestaria, Degermania kanaljaksi 1763. Edusti Oulua valtiopäivillä.
Muikku, Anna syytti 1687 Klaara Juhontytärtä noituudesta ja itsensä kuljettamista pyörteellä hornaan
Myhrberg, August Maximilian
August Maximilian Myhrberg
(1797-1867) s. Raahessa, perhe muutti myöhemmin Ouluun. Äiti oli raahelainen Kristina Sovelius, isänsä Anders Gustaf ruotsalainen. Ylioppilaaksi päästyään aloitti opinnot Turun yliopistossa, mutta ryhtyi isänsä kuoltua sotilaaksi. Osallistui mm. Espanjan sisällissotaan, Kreikan vapaussotaan ja Puolan kapinaan. Eli suurimman osan elämästään Suomen rajojen ulkopuolella, kuoli Tukholmassa.
Mäkelin, Ellen (187?-1935) s. Vuorenmaa, Yrjö Mäkelinin vaimo, myös työväenliikkeen aktiivi
Mäkelin, Yrjö (1875-1923) suutari, kansanedustaja (sd.), työväen aatteen ideologi, toimittaja, 1900-1920-luvuilla; Mäkelininkatu.
Mörö, Arvo (1914-1980) Mannerheim-ristin ritari n:o 87, Oulun Sotaveteraaniyhdistyksen perustajia, bussiyhtiön perustaja
 
N

Sivun alkuun

Nevanlinna, Väinö (1890-1956) lääninsairaalan ylilääkäri 1928-56. 
Niskat Merkittävä porvarissuku 1600-1800-luvulla, harjoittivat kauppaa, laivanvarustusta ja sahateollisuutta
Niskanen, Asta
Niskanen, Lyyli
Pesonen, Salli
Tatu Vaaskiven tätejä; kirjailija asui heidän luonaan Puistolassa viimeiset vuotensa
Nylanderit Yksi Oulun kaupungin vaikutusvaltaisimmista suvuista 1700-luvun jälkipuoliskolta 1800-luvulle saakka. Laaja suku oli avioliittojen kautta sidoksissa muihin kaupungin sukuihin. Toimivat mm. kauppiaina ja laivanvarustajina, ja harjoittivat teollisuutta.
Nylander, Daniel Matinpoika (1758-1813) "Kivi-Taneli", kivitalon omistaja (ent. Suomen pankin talo, nyk. kaupungin elinkeinovirasto), laivanvarustaja. Sara Wacklinin mukaan hän "aina kulki työväkensä etunenässä ja otti osaa älykkäästi ja vireästi sen raskaimpiin töihin."
Nylander (Niska), Jakob (1744- ) kaupungin notaari 1777–1793, raatimies ja varapormestari, myöhemmin kauppias.
Nylander, Johan (1742-1810) porvari, hovineuvos, edisti teollisuutta, merenkulkua, ulkomaankauppaa ja maataloutta. Perusti Olhavan lasitehtaan 1782.
 
P

Sivun alkuun

Pakkala (Frosterus), Teuvo (1862-1925) Kakaravaaran kirjailija, kasvattaja, lehtimies.
Pakkala, Samuli (1891-1959) edellisen poika, kulttuuripersoona ja kirjastomies.
Pape, Ernst ruotsalaissyntyinen värjäri, jonka verstaasta Kallisenvirran rannalta lähti leviämään suurtulipalo v. 1822
Paulaharju, Samuli (1875-1944) kansatieteilijä, kirjailija ja kuuromykkien koulun veistonopettaja 1900-luvun alussa. Laaja julkaisutoiminta. Professori 1943.
Paulaharju (s. Simelius), Jenny (1878-1964) Samuli Paulaharjun tarmokas vaimo, opettaja, osallistui aktiivisesti miehensä työhön. Pohjois-Pohjanmaan museon hoitaja ja kokoelmien kehittäjä.
Pekuri, J. H. (1858-1943) kultaseppä ja kunnallispoliitikko, Pekurinkulma.
"Pikkuhieroja" kulki 1920-luvulla pieni laukku kädessä talosta taloon hieromassa rouvat onnellisiksi.
Piper, Gustaf Abraham Aloitekykyinen ja kiivas Pohjanmaan maaherra 1746-1761.
Piponius, Maria (1823-1868) Elias Lönnrotin oululaissyntyinen vaimo, värjärimestarin tytär
Pärmi, Nikolai "Nikke" (1887-1957) Pohjanmaan jääkäripataljoonan jääkärikapteeni (myöh. everstiluutnantti); "Duoda, duoda, oottako pojat katselleet kualemaa silmästä silmään?"
Pääkkönen, Pentti  (1910-1982) teki yli 40 vuotta kestäneen uran näyttelijänä Oulussa. Pro Finlandia mitali 1967, teatterineuvos 1978.
 
R

Sivun alkuun

Raappana, Erkki (1893-1962) eversti, Mannerheim-ristin ritari n:o 3, jääkäri, Juho Raappanan poika
Raappana, Juho (1869-1923) Kalevan ja Nyyrikin perustaja, opettaja, lakimies.
Ringvall, Nikke (Nils) lehtimies, Oulun Ilmoituslehden päätoimittaja 1800-luvun lopulla.
Rintala, Paavo (1930-1990) Oulussa lapsuutensa ja nuoruutensa asunut kirjailija, Pojat -kirja
Rosendal, Mauno (1848-1917) Oulun suomalaisen lyseon rehtori, herännäisjohtaja, perustuslaillinen itsenäisyysmies 1800-1900-lukujen vaihteessa.
Rosvo-Perttunen eli Ahastuinanen"mahoton mainio ryöwari Pohojanmaalta" 1800-luvun lopulla.
Runeberg, Johan Ludvig (1804-1877) Suomen kansallisrunoilija. Asui poikana runsaan vuoden Oulussa setänsä luona ja kävi Oulun triviaalikoulua.
 
S

Sivun alkuun

Saarela, Yrjö painija ja maatalon isäntä. Voitti 1908 Lontoon olympialaisissa painin raskaassa sarjassa hopeaa ja 1912 Tukholmassa kultaa. Ensimmäinen, ja tähän mennessä ainoa oululainen olympiavoittaja.
Sigrid Antintytär leski, jolta venäläiset polttivat talon 1590 vanhan vihan aikana; sai korvaukseksi kuninkaalta kuusi tynnyriä viljaa.
Siilasvuo, Ensio (1922-2003) kenraali, Hjalmar Siilasvuon poika, kävi koulua ja työskenteli armeijan palveluksessa Oulussa
Siilasvuo, Hjalmar F. (1892-1947) jääkärikenraaliluutnantti, sotilasläänin komentaja 1934-41. Mannerheim-ristin ritari n:o 183
Silfvan, Maria (1802-1865) ensimmäinen suomalaissyntyinen näyttelijätär ja diiva, Carl Wilhelm Westerlundin vaimo
Siljo, Juhani
Juhani Siljo
(1888-1918) runoilija, kirjailija, kriitikko, Oulun lyseon oppilas 1900-luvun alussa.
Similä, Johan K. (1906-2002) korpraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 78, syntynyt Temmeksellä, muutti Ouluun sodan jälkeen
Sippola, Hanna Golgatan Mantana tunnettu naispoliisi
Skjöldebrand, A.F.
A. F. Skjöldebrand
(1754-1834) ruotsalainen eversti, myöhemmin kenraali ja kreivi, Giuseppe Acerbin matkakumppani tämän Pohjois-Suomen matkalla 1799-1800. Taitava viulisti, tullut tunnetuksi myös useista matkalla tekemistään maisemapiirroksista.
Snellman, Albert Oskar (1844-1894) kauppaneuvos, valtiopäivämies, kaupunginvaltuutettu ja valtuuston puheenjohtaja, teollisuusjohtaja, Oulun radan tarmokas puuhamies, Albertinkatu nimikkokatu
Snellman, Anna sai 1761 kaupungilta 200 kuparitaalarin apurahan opiskellakseen kätilöopistossa Tukholmassa.
Snellman, Henrik Wilhelm (1848-1902) J.W. G:sson Snellmanin poika, Laiva Toivon nuori ja kiivas kapteeni 1871-79, sahatoimen harjoittaja, rautakauppias
Snellman, Henrik Wilhelm (1841-1934) edellisen serkku, kutsuttiin H.W.
Isakinpoika vanhemmaksi ja 'Hamina-Villeksi', Toivon kapteeni 1879-88, Oulun satamakapteeni
Snellman, Johan oululainen oppinut, jonka väitöskirja De Urbe Uloa ilmestyi 1737.
Snellman, Johan Vilhelm (1806-1881) vietti Oulussa poikavuotensa, valtiomies, senaattori, kansallisfilosofi
Snellman, Johan Wilhelm G:sson (1809-1881) laivanvarustaja, kauppias, sahaliikkeen harjoittaja, valtiopäivämies, kauppaneuvos, fragatti Toivon ja Hietasaaressa sijaitsevan Hannalan huvilan rakennuttaja
Snellman, Karl August (1849-1920) kauppaneuvos, Kemi-yhtiön tj., valtiopäivämies, hyväntekijä. Lahjoitti kuolinvuoteella puolet 10 miljoonan markan omaisuudestaan Oulun ja Pohjois-Suomen köyhille lapsille. 
Soveliukset Raahelainen suurporvarisuku, jolla oli perinteiset siteet oululaisiin kauppiassukuihin liike- ja sukulaisuussuhteiden kautta. Harjoittivat mm. sahatoimintaa myös Oulussa. Kreikan vapaustaistelijana tunnetuksi tullut, Raahessa syntynyt ja Oulussa poikavuotensa elänyt August Maximilian Myhrberg (1797-1867) kuului sukuun äitinsä kautta.
Spårman, Martti Oulun katukuvaan 1900- kuulunut kampojen ja pikkutavaroiden kaupustelija, jonka sanomiset ja sutkautukset jäivät elämään.
Stenbäck, Selma (1869-1951) Oulun diakonissakodin ensimmäinen johtajatar
Ståhlberg, K. J. (1865-1952) Suomen ensimmäinen presidentti, Oulun lyseon oppilas 1870-l.
Svinhufvud, P.E. (1861-1944) laki- ja valtiomies, Suomen presidentti 1931-37, karkotettuna Siperiassa 1914-17.
 
T

Sivun alkuun

Tiesmaa, Erkki (1907-1969) legendaarisen sota-ajan viisun, Eldanka-järven jää, oululaissyntyinen sanoittaja, sodissa valistusupseerina ja rintamalaulajana, sodan jälkeen rehtorina Pellon yhteiskoulussa
Topelius, Sakari
Sakari Topelius
(1818-1898) kirjailija, koko Suomen satusetä, kävi koulua Oulussa
Toppelius, Greta ja Lisette Sakari Topeliuksen tädit, pitivät lainakirjastoa Torikadulla 1800-l:n alussa
Toppelius, Gustaf (1786-1864) Mikael Toppeliuksen poika, kaupunginlääkäri, professori
Toppelius, Kristoffer Ensimmäisenä Toppelius nimeä käyttäneen Mikael Mikaelinpoika Toppeliuksen poika. Oli 1714 äitinsä ja sisarustensa kanssa paennut venäläisiä Muhokselle metsätorppaan, kun kasakat ryöstivät hänet mukaansa. Päätyi Venäjällä erään inkerinmaalaisen ylimyksen taloon, jossa häntä kohdeltiin hyvin. Karkasi kuitenkin koti-ikävän vaivaamana, ja päätyi Etelä-Suomen kautta Tukholmaan. Tapasi siellä sattumalta äitinsä, joka oli monien muiden pakolaisten tavoin kulkeutunut pääkaupunkiin. Sakari Topeliuksen isoisän isä, jonka vaiheisiin perustuu satu "Koivu ja tähti".
Toppelius, Mikael (1734-1821) taidemaalari, tunnettu kirkkomaalari, töitä säilynyt mm. Kempeleen, Paltaniemen, Kiimingin ja Haukiputaan kirkoissa
Toripolliisi Veistos v. 1987. Toripolliisi on Oulun tunnetuin patsas. Kajaanilaisen Kaarlo Mikkosen veistämä patsas on kunnianosoitus Oulun torilla vuosina 1934-79 toimineille kolmelle toripoliisille. Heidän tehtävä oli valvoa kuria ja järjestystä omaleimaiseen tapaansa. Eräs kolmesta polliisista oli Jaakko Mikkola. Hän oli torilla olevan patsaan mallinen ja tunnettu lausahduksestaan "herra on hyvä ja hajjaantuu".
Tulindberg, Erik
Erik Tulindberg
(1761-1814) säveltäjä ja muusikko 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa.
Lisätietoa kirjaston sivuilta:
http://www.ouka.fi/kirjasto/musaoulu/taidemusa/
tulindberg/tulindbe.htm
Tuominen, Annette Voitti vuonna 1966 nuortenlehden järjestämän kilpailun "Ann Christine -tyyppisen laulajattaren löytymiseksi" ja sai palkinnoksi neljän vuoden levytyssopimuksen. Ensisingle Troikka/Alaska. Levytti useita Veikko Juntusen sävellyksiä ja keikkaili miehensä Juhani Sorosen yhtyeen solistina.

Katso myös: http://www.ouka.fi/kirjasto/
musaoulu/viihde/viihde.htm#Levylaulajia

Tuominen, Jarmo (Jamppa) (1949-1998) Hyvin nuorena Pertti Haipolan nuorisoyhtyeessä uransa aloittanut oululainen muusikko. 1977 ensimmäinen LP-levy nimeltä Jamppa Tuominen, jonka jälkeen tanssikeikat nostivat hänet koko maan tietoisuuteen. Aamu toi -kappale nousi radiohitiksi, ja levystä tuli Suomen menestyksekkäin debyytti-LP. Seuraava LP Jos ystävään luottaa voit ylsi lähes samoihin lukemiin. Julkaisi urallaan kaikkiaan 16 albumia.

Katso myös: http://www.ouka.fi/kirjasto/
musaoulu/viihde/viihde.htm#Levylaulajia

Turakka, Arvi omalaatuinen, pieni, pyöreä ja likinäköinen "professori", Oulun historian tuntija 1920-luvulla, muistaja, jonka "tiedettiin osaavan ulkoa Oulun arkiston".
 
V

Sivun alkuun

Vaaskivi, Tatu (1912-1942), kirjailija
Vaikko, Anders juoppo syyttäjä, joka pantiin arestiin 1673, koska oli esiintynyt päissään oikeudessa
Valpuri Pietarintytär Knuutti Juhonpojan piika, jonka viinamäskin teosta alkoi Oulun palo 1705.
Venell, Angelika Oulun suomalaisen tyttökoulun johtajatar 1882-1922. Hänen aikanaan koulusta valmistuivat ensimmäiset naisylioppilaat 1895.
Viikla (Viklund), Verner (1895-1941) oululaissyntyinen eversti, jääkäri, Mannerheim-ristin ritari n:o 45
Vilkuna, Kyösti (1879-1922) Nivalassa syntynyt kirjailija, toimittaja, poliitikko, jääkärivärväri ja isänmaallisuusmies. Kävi Oulun lyseota 1800-1900-luvun vaihteessa.
Vuorivirta, Wilhelmiina (1869-1946) merikapteenin leski, piti ompelimoa Puistolan talossa
Värttö, Erik talonpoika Oulunsuussa 1600-luvulla.
 
W

Sivun alkuun

Wacklinit 1700-luvun alussa saapui Ouluun Pielavedeltä Mikael Wacklin, josta tuli 1717 Oulun postimestari. Hänestä polveutuu Oulun Wacklinien lahjakas ja monipuolinen suku, johon kuuluivat myös mm. kirkkoherra Samuel Wacklin, taidemaalari Isak Wacklin ja kirjailija Sara Wacklin.
Wacklin, Isak (1720-1758) taidemaalari, suomalaisen rokokootaiteen yksinäinen edustaja, tunnetuin naismuotokuva nykyisin Ateneumissa oleva Miss Heckfordin kuva.
Wacklin, Sara (1790-1846) kirjailija, tyttökoulun perustaja.
Wacklin, Zacharias (1703-1773) Oulun raatimies ja valtiopäivämies, kauppias, laivanvarustaja, kalankasvattaja.
Wallin, A.W. (1847-1925) kirkkoherra, ensimmäinen tuomiorovasti, Oulun diakonissakodin johtaja 1897-1903
Wegelius, Johan (1693-1764) Oulun kirkkoherra 1757-64, pietisti, julkaisi postillan Pyhä Evankeliumillinen Valkeus ja laati lääkärikirjan käsikirjoituksen
Wegelius, Uuno (1867-1925) lääninrovasti, aktiivinen valokuvauksen harrastaja
Wenell, Angelica (1857- ) Oulun suomalaisen tyttökoulun arvostettu ja pidetty johtajatar 39 vuoden ajan, 1883-1922. Teki oppilaisiinsa vaikutuksen rauhallisella ja hillityllä olemuksellaan. Tunsi perheensä kautta Paavo Ruotsalaisen, ja oli itsekin herännäinen.
Werwing, (Karl) Saladin (1840-1885) Oulun 4. Tarkk'ampujapataljoonan komentaja, eversti, innokas puutarhojen perustaja
Westerlund, Carl Wilhelm (1809-1879) kaupunginkellarin pitäjä, teatterimies, ns. Westerlundin salongin rakennuttaja ja Maria Sifvanin puoliso
Wilkuna, Kyösti (1879-1922) lehtimies ja kirjailija 1900-luvun alussa.
Å

Sivun alkuun

Åström, Hemming (1844-1895) kauppaneuvos, Åströmin nahkatehtaan perustaja
Åström, Karl Robert (1839-1897), kauppaneuvos, Åströmin nahkatehtaan perustaja
Åström-Frankenhäuser, Hanna (1879-1947) Oulun ensimmäisen lastentarhan perustaja, Hemming Åströmin tytär

 

Sivun alkuun

Suomen hallitsijat Ruotsinvallan ajalla
1599-1611 Kaarle IX (4.10.1550-30.10.1611)
1611-1632 Kustaa II Aadolf (9.12.1594-6.11.1632 )
1632-1654 Kristiina (8.12.1626-9.4.1689)
1654-1660 Kaarle X Kustaa (8.3.1622-13.2.1660)
1660-1697 Kaarle XI (24.11.1655-5.4.1697)
1697-1718 Kaarle XII  (17.6.1682-30.11.1718)
1719-1720 Ulrika Eleonora (23.1.1688-24.11.1741)
1720-1751 Fredrik I (28.4.1676-25.3.1751)
1751-1771 Aadolf Fredrik(14.5.1710-12.2.1771)
1771-1792 Kustaa III (24.1.1746-29.3.1792)
1792-1809 Kustaa IV Aadolf (1.11.1778-7.2.1837)
1809-1818  Kaarle XIII (7.10.1748-5.12.1818)

 

Sivun alkuun

Suomen hallitsijat autonomian ajalla
1809-1825 Aleksanteri I (23.12.1777-19.11.1825)
1825-1855 Nikolai I (6.7.1796-18.2.1855)
1855-1881 Aleksanteri II (29.4.1818-1.3.1881)
1881-1894 Aleksanteri III (10.3.1845-1.11.1894)
1894-1917 Nikolai II (18.5.1868-17.7.1918)

 

Sivun alkuun

Oulun kaupunginjohtajat
1931-1938 Karjalainen, Heikki (1883-1938) 
1938-1961 Leino, Eino J. (1896-1968)
1961-1974 Heino, Arvo (1911-)
1974-1990 Paananen, Ilmo (1927-)
1990-1999 Parjanne, Risto (1946-)
1999- Nenonen, Kari (1953-) 

 

Sivun alkuun

Oulun piispat
1851-1884 Frosterus, Robert Valentin (1795-1884)
1885-1897 Johansson, Gustaf (1844-1930) 
1897-1899 Colliander, Otto Immanuel (1848-1924) 
1900-1936 Koskimies, Juho Rudolf (1859-1936)
1936-1943 Mannermaa, Juho Arbraham (1871-1943)
1943 Vallinmaa, Yrjö Aukusti (1892-1943)
1943-1954 Malmivaara, Väinö Rafael (1879-1958)
1954-1963 Heliövaara, Olavi Konstantin (1891-1980)
1963-1965 Tapaninen, Leonard Pietari (1893-1982)
1965-1979 Leinonen, Kaarlo Johannes (1916-1986)
1979-2000 Rimpiläinen, Väinö Olavi (1937-)
2000-  Salmi, Samuel (1951-)

Lisää Oulun piispoista Oulun tuomiokapitulin sivuilla:
http://www.evl.fi/tkli/oulu/

 

 

Sivun alkuun

Oulun läänin maaherrat 1775->
1775-1782 Jägerhorn, Carl Magnus (1730-1782) 
1782-1785 Tandefelt, Adolf (1747-1822) 
1785-1800 Carpelan, Johan Fredrik (1745-1808)
1800-1802 af Forselles, Samuel (1757-1814) 
1802-1804 Edelsvärd, Adolf (1762-1804) 
1805-1808 Lange, Jakob Daniel (1758-1808) 
1809-1820 Ehrenstolpe, Carl Henrik (1754-1825)
1820-1826 von Born Samuel Fredrik (1782-1850) 
1826-1834 Stjernschantz, Johan Abraham (1787-1864)
1834-1849 Lagerborg, Robert Wilhelm (1796-1849)
1849-1862 Lavonius, Alexander (1802-1875)
1862-1873 von Alfthan, George (1828-1896)
1873-1879 Nyberg, Otto (1825-1879) 
1879-1883  Jägerhorn, Carl Johan (1819-1890)
1883-1884 Tamelander, Carl Adolf (1832-1884)
1884-1886 Masalin, Johan Gabriel (1823-1886) 
1886-1889 Gripenberg, Johan Axel (1833-1918)
1889-1897 Malmgrén, Anders Johan (1834-1897) 
1897-1901 Fellman, Gustaf Esaias (1840-1916) 
1901-1903 Furuhjelm, Edvard (1845-1921) 
1903-1905 Savander, Otto (1864-1917) 
1905-1911 Gadolin, Guido (1851-1932) 
1911-1915 Langinkoski, Hjalmar (1856-1921)
1915-1917 af Enehjelm, Axel Fabian (1861-1922)
1917-1925 von Nandelstadh, Matts (1862-1931)
1925-1948 Pehkonen, Eero Yrjö (1882-1949)
1949-1967 Määttä, Kaarle Nikolai (1900-1985) 
1967-1973 Ryhtä, Niilo Mikael (1906-1995)
1973-1986 Haukipuro, Erkki Antero (1921-2001)
1986-1991 Pekkala, Ahti Antti Johannes (1924-)
1991- Siuruainen, Eino Olavi (1943-)

Sivun alkuun