Etusivu Aikojen alku 1600-luku 1700-luku 1800-luku 1900-luku Lue lisää
 Aikamatka Oulu   Nelisatanen - nro 2: 1656-1705
Nelisatasen pääsivulle

Nelisatanen 1: 1605-1655
Nelisatanen 2: 1656-1705
Nelisatanen 3: 1706-1755
Nelisatanen 4: 1756-1805
Nelisatanen 5: 1806-1855
Nelisatanen 6: 1856-1905
Nelisatanen 7: 1906-1955
Nelisatanen 8: 1956-2005

Tänään Nelisatasessa:

Suurenna lööppi

 
Lataa koko lehti PDF-tiedostona tästä
(407 kt)

 

 

Sunnuntaina 28.8.2005
NRO 2: 1656-1705

Pääkirjoitus
Pormestari sai pieksua!

Tyytymättömyys Oulun pormestaria Daniel Krögeriä kohtaan on vihdoin ja viimein johtanut pormestarin erottamiseen virastaan, ”kuitenkin ilman häpeää ja hyvän nimensä alentamista”, kuten hallituksen päätöksessä todetaan. Uudeksi pormestariksi on jo nimitetty Antti Yrjönpoika Lyttraeus.

Valitukset ja oikeusjutut pormestari Krögeriä kohtaan ovat jatkuneet jo yli vuosikymmenen. Ne kärjistyivät suoran toiminnan asteelle kymmenen vuotta sitten, kun joukko kaupungin porvareita ryntäsi pormestari Krögerin johtamaan raatihuoneen istuntoon aiheuttaen siellä sangen pahaa melua ja epäjärjestystä ja vaatien pormestaria eroamaan tehtävästään.

Pormestarin häätäessä porvareita torille kokoustaan pitämään nämä poistuivatkin raatihuoneelta, kuitenkin huudellen mennessänsä ihmetystään siitä, ettei heitä raatihuoneella suvaita, vaikka ovat itse sen rakentaneet.

Tyytymättömyys Krögeriin johtuu muun muassa siitä, että hänen katsotaan itsensä ängenneen pormestarin virkaan, vaikkei hänellä ole siihen riittävää pätevyyttä eikä hän osaa sanaakaan paikkakunnalla välttämätöntä suomen kieltä. Onpa äkäisin Krögerin vastustajista, Eerikki Sakarinpoika – joka muuten on aiemman pormestarin Sakari Ficken poika – väittänyt Krögerin tahtoneen hänet surmata ja nimitellyt tätä ”kaupungin varkaaksi”.

Pormestaria syytetään myös ylimielisyydestä, omavaltaisuudesta, taloudellisista väärinkäytöksistä, kaksoispalkan nostamisesta, puolueellisuudesta, lahjusten ottamisesta, viinan myymisestä ja useista muista rötöksistä, sekä siitä anteeksiantamattomasta laiminlyönnistä, ettei hän kaupungin ja raatihuoneen palaessa poroksi vuonna 1656 tehnyt mitään kaupungin tilikirjojen ja muiden tärkeiden asiakirjojen pelastamiseksi. Kröger väittää olleensa tähän työhön eläskelpoinen, koska hän nyrjäytti nilkkansa pelastaessaan perhettään tulipalolta läheiseen saareen.

Erottamispäätöksensä yhteydessä hallitus kuittasi peruutetuiksi kaikki velkomiset ja vaatimukset asianomaisten kesken, samoin kuin tuomitut sakot. Tämän villaisella painamisen tarkoituksena lienee saada vihdoinkin rauha kaupunkimme asioiden hoitoon.
 

Kesäkuun loppu 1662

Sivun alkuun


Kohu-Klaara käytti vaikutusvaltaansa hornan herraan

Yleisöpaikat loppuivat käräjätuvasta

Kuten kaupunkimme väki hyvin tietää otettiin elokuussa Raastuvanoikeudessa käsiteltäväksi tämä kamala noitajuttu, jossa Klaara Juhontytär on paljastunut väijymäiseksi noita-akaksi jo toisessa polvessa. Kaupunkilaisia suuresti paheksuttanut Dordi-neidon rietas käytös ja villiys kaikkia miehenpuolia kohtaan on sekin paljastunut käräjäin kuluessa pahan Klaaran saatanallisiksi tekosiksi. Viime istunnossa porton mainehen saanut Dordi itkien kertoi syyn irstaaseen käytökseensä; syynä pahennusta herättäneeseen riekkumisensa oli Klaara Juhontyttären luona syöty piparkakku eli leipomus, joka saattoi Dordin pitelemättömään tilaan.

Käräjäyleisöä kohahdutti erityisesti Oulunsalosta syntyjään olevan Anna Muikun surkea kertomus noidan vaikutukseen joutumisesta. Anna kertoikin viime käräjillä vallan hirmuisessa mielentilassa kuinka hän oli tullut Klaara Juhontyttären seurassa vallan Hornaan viedyksi ja kuinka Hornan pidoissa oli sottiisia ylen kimaltelevissa ja hetalein koristetuissa leningeissä tanssittu - usein jopa tyttöparissa. Klaara Juhontytär oli onnettoman Muikun Annan kertoman mukaan ollut mustaharjaisen ja koirankuonolaista muistuttavan Hornan herran kanssa hyvää pataa ja muutenkin oli Klaara esiintynyt leuhkanoloisesti. Lehtemme saamien tietojen mukaan ensi viikolla tulee uusi todistaja, joka kertoo jotakin siitä laivasta, jonka taannoin viranomaisetkin otaksuivat noituuksilla upotetuksi. (Lisätietoja reaaliajassa meneillään olevasta oikeudenkäynnistä löytyy Oulun Kaupungin Historian osa I:stä ja sen sivuilta 436-443)

1632

Sivun alkuun


Vaatimus Oulusta:
Raahe lopetettava

Muutamien turhanpäiväisten pikkukaupunkien pesiytyminen Pohjanlahden rantamille on herättänyt ymmärrettävää ärtymystä Oulussa, jonka kaupankäynti näistä tekopelillä aikaansaaduista kauppakeskuksista pahasti kärsii. Tilanteen korjaamiseksi on Pohjanmaan maaherra Didrik Wrangel lähettänyt kuningas Kaarle XI:lle jossa hän ehdottaa Raahen ja muidenkin haitallisten pikkukaupunkien hävittämistä tykkänään.

”Ei Raahe kaupunki ole, vaan vähärääppöinen kyläpahanen, joka on omin lupinsa ottanut kaupunkien oikeuksia”, toteaa maaherra lehdellemme ja jatkaa: ”Eikä se ole edes ainoa, Pietarsaari ainakin on toinen samanmoinen.”

Talonpojillekin näistä kaupunginkuvatuksista on vain haittaa, sillä heidän tavaroilleen ei niissä anneta kunnon arvoa, koska ”kaupunkilaisilla” itsellään on karjaa, peltoa ja kalavettä. Näin ollen talonpoika auttamattomasti köyhtyy.

Samasta asiasta on myös Oulun edustaja Petter Nyman tehnyt valtiopäivillä anomuksen, jossa todetaan Raahen tuottavan suurta vahinkoa ja johtavan Oulun kaupungin kerrassaan häviöön.

”Tämä vaara on jokaisen nähtävissä jolla on silmät päässä ja järki tallella. Raahehan on perustettu paikkakunnalle, jossa Oulu on etuoikeutettu kaupunki, eikä Raahella ole minkäänlaisia kehittymisen ja edistymisen edellytyksiä”, toteaa edustaja Nyman.

Kuningas Kaarle XI onkin nyttemmin määrännyt, että Pietarsaaren ja Raahen kaupungit ovat vuoteen 1683 mennessä siirrettävät naapurikaupunkeihin Kokkolaan, Uuskaarlebyhyn ja Ouluun. Raahelaiset eivät kuitenkaan ole olleet kaupunkinsa muuttamisesta tietävinään, vaan puuhailevat edustajansa kautta Tukholmassa kuninkaallisen määräyksen peruuttamista. Aika näyttää miten tässäkin kaplakassa vielä käy, mutta olisihan aika hullunkurista, jos Pohjanlahden rannikolla olisi kaupunki toisensa perässä toinen toistansa syömässä niin ettei niistä mikään pääsisi koskaan kehittymään mihinkään. Jäämme seuraamaan tilannetta ja tiedoitamme siitä jos aihetta ilmaantuu.

1675

Sivun alkuun


Pietari rakentaa kaupungin suolle!

Venäjän nuori ja sotaisa hallitsija Pietari Aleksejevits, jota myös "Suureksi" kutsutaan, ei näytä lainkaan kyltyvän pyrkiessään merelle ja länteen. Nyt on tämä pukari hyökännyt Nevanlinnan linnakkeeseen sekä surmannut tahi karkottanut sen rakentaneet ruotsalaiset. Heti valloituksen jälkeen on tsaari perustanut lähistölle oman, Pietari-Paavalin linnoituksen, ja aikoo hän sen ympärille rakentaa Parisin mallien mukaan aivan uuden pääkaupungin, nimeltään Sankt Peterburg.

"Mitähän siitäkin touhusta mahtaa tulla", päivittelee kirjeenvaihtajamme, kummeksuen eritoten kaupungin rakennuspaikkaa. Se on nimittäin silkkaa suota ja Nevajoen suistoa, johon lienee mahdoton rakentaa yhtäkään taloa ilman monimetrisiä paalutuksia. "Sen vielä jotenkin ymmärtäisi, jos vaikka yliopisto rakennettaisiin suohon ja jokin kulttuurikeskus jokisuistoon tai meren päälle, mutta että kokonainen kaupunki.... Huh, huh!" jatkaa kirjeenvaihtajamme päätään pudistaen.

1703

Sivun alkuun



Katovuosien kurjuus:
Vain kuolema korjaa satoa
Lapset syöneet vanhempiaan kajaanissa

Vasta kolmas kesä on alkanut hiljallensa vähentää Pohjanmaan ja Kainuun raiteilta kerjäläisten laumoja, jotka ovat epätoivoisina vaeltaneet ympäriinsä kahden peräkkäisen täydellisen katovuoden jäljiltä. Yhä edelleen kertyy kymmenittäin mierolaisia maalaistaloihin, joissa edes jotakin on jäljellä.

Kuolo on niittänyt erittäin raskasta satoaan joka puolella Sotkamosta Pietarsaareen ja Kemistä Ilmajoelle. Monin paikoin jopa pappiloissa on syöty pettua ja olkia. Kajaanissa kerrotaan lasten syöneen nälkään kuolleita vanhempiansa, kaikenlaisia haaskoja ynnä muuta jota ei voi edes mainita. Monet jotka eivät ole nälkään kuolleet, ovat tuupertuneet tienvarsille ja latojen pohjille ankarain tautein kourissa. Eräin paikoin on kolmekymmentäkin vainajaa jouduttu laskemaan samaan hautaan.

Vasta tänä kesänä näyttää armollinen Luoja siunaavan maamiesten sadon, mutta nopeaa apua ei siitäkään ole, koska harvalla on ollut keväällä siemenviljaa kylvettäväksi. Näin ollen parhaaksi turvaksi talvesta selviytymiseen tulevat Kaarle-kuninkaan lähettämät hätäapuviljat, kunhan ne tänne asti ehtivät.

Kruunun statistiikkaviraston julkaisemien tilastojen mukaan on nälkäkuolema yksin menneen talven aikana vaatinut raskaat eri puolilla maakuntiamme, kuten:

Oulussa 1592
Sotkamossa 1584
Paltamossa 1500
Kalajoella 1218
Limingassa 1132
Pyhäjoella 980
Siikajoella 888
Pudasjärvellä 754
Raahe-Saloisissa 477
Kemissä 400
Kajaanissa 160
Hailuodossa 88
Muualla Pohjanmaalla n. 12 600
-------------------------------
Yhteensä noin 23 400

1697

Sivun alkuun


Vainolainen väijyy taasen

Oulu ja koko Pohjanmaa on jälleen uhan alaisena, sillä Lapista saapuneiden tiedustelutietojen mukaan venäläiset ovat keskittäneet Kuolan linnaan 1200 miehen joukko-osaston, joka on tarkoitus kuljettaa sieltä Kemiin ja Tornioon ensi kesänä, kunhan kulkuolot paranevat.

Kuten kartasta on hyvin nähtävissä, sieltä on lyhyt yhteys sekä maitse että meritse Pohjanmaata polttamaan ja hävittämään. Tämän katalan suunnitelmansa vihollinen toteuttaa varmasti, jos täältä poistetaan sotaväki.

Maaherra Johan Graan onkin lähettänyt maan hallitukselle huolestuneen vetoomuksen sen puolesta, että Pohjanmaalle sijoitettua sotaväkeä ei vietäisi täältä Liivinmaalle, kuten on aiottu.

Siviiliväestöstä ei ole vastusta suurelle sotajoukolle, sillä se ei ole sotimiseen harjaantunutta eikä sillä ole aseitakaan, karttuja ja muutamia pertuskoita lukuun ottamatta. Viime kesänäkin vastaavassa tilanteessa rahvas ei ryhtynyt vastarintaan, vaan suurin osa pakeni vainolaista metsiin piilopirtteihinsä.

Jos vähiin käyneet miehet joutuisivat vielä sotimaan, jäisivät talojen työt tekemättä ja kruunulta verot saamatta, muistuttaa maaherra Graan ja vaatii siksi sotaväen jättämistä maakunnan suojaksi. Tiettävästi näin aiotaan nyt tehdäkin, kerrotaan Tukholmasta.

1657

Sivun alkuun


Tuomari särki raatimiehen padon

Oikeutta on jälleen otettu omiin käsiin Raatinsaaren kupeella, vieläpä itsensä kihlakunnantuomari Eerik Tavaststjernan toimesta. Jo toiseen kertaan tuomari on hajottanut raatimies Anders Lyttraeuksen rakentaman lohipadon, jota Tavaststjerna väittää laittomaksi. Lyttraeus sen sijaan sanoo padolla olleen maistraatin lupa, mutta Tavaststjerna väittää maistraatin päätöksiä nollan arvoisiksi. Uhkaapa tuomari uusia tekosensa vielä tulevaisuudessakin, mikäli raatimies edelleen yrittää pitää patoa kyseisessä paikassa. Sitä paitsi väittää tuomari Tavaststjerna, että raatimies Lyttraeuksen vaimo eli eukko, kuten tuomari sanoo, on puolestansa hänen patonsa hajottanut.

Rouva Lyttraeus kiistää jyrkästi hajottaneensa patoa. ”Jäätkö lienevät vieneet tai pojankoltiaiset”, rouva arvelee. Hän syyttää sen sijaan tuomari Tavaststjernaa patojen rikkojaksii ja uhkaa haastaa tuomarin käräjille kunnianloukkauksesta.

Jupakka on merkittynä Oulun raastuvanoikeuden pöytäkirjaan tulevaa tarkastelua varten. Perinteellisesti niin pormestarille kuin raatimiehillekin on kuulunut virkaetuna kalastusoikeus Merikoskessa, pormestarilla joen eteläpuolella, raatimiehillä sen pohjoispuolella. Raatinsaari sijaitsee joen keskellä, joten on hieman epäselvää, kenen reviiriin se kuuluu.

1689

Sivun alkuun


Taas riitaa valtiopäivämiehen palkoista - Johan Bochmöller Göteborgin valtiopäivillä

Porvari Johan Bochmöller on ollut aika pahana kun hän palkkionsa vuoden 1676 valtiopäivien osalta on osin vieläkin maksamatta. Bochmöller muistutti, että kaupungin raatimiesten taholta palkaksi hänelle sovittiin 600 vaskitaaleria. Nyttemmin on kuulunut sellaista, että porvaristo olisi omin luvin tinkinyt summan 400:ään. Maaherran täytyi aivan äkämystyä ja varoittaa porvaristoa moisesta kitsaudesta. Kyllähän valtiopäivämiehen on palkkansa saatava.

1676-78

Sivun alkuun


Carlöö vapautui lääninherrastaan

Carlöön vapaaherrakunta, jota rahvas myös Hailuodoksi kutsuu, lakkaa olemasta eversti Berndt Tauben läänitysmaana, sillä kyseinen eversti kuuluu edesmenneen joulun alla 1675 kotonaan Liivinmaalla. Uutta lääninherraa ei ole kuulunut, joten Carlöön vapautuneen vapaaherruudesta. Sitä ehti kestää yli 20 vuotta, kun kuningatar Kristiina antoi saaren läänityksenä Taubelle vuonna 1952. Koko aikana eversti ei kuitenkaan käynyt vapaaherrakunnassaan, vaan jätti sen veronkeruun voutiensa hoidettavaksi ja muutoin antoi luotolaisten tulla toimeen kuten parhaaksi katsoivat. Carlöö onkin kuulunut seutukuntamme surkeimpiin kolkkiin. Sen vähäistä asujamistoa ovat nälkä ja taudit verottaneet raskaasti varsinkin rospuuttojen aikana, kun saarelta ei ole päässyt mantereelle eikä kaikin ajoin merellekään kalastamaan.

Herra Tauben suku on alun perin kotoisin Saksan Westfalenista, mutta on asunut jo satoja vuosia Liivinmaalla. Berndt Taube asui välillä myös Eestissä ja Suomen Jämsässä sekä Viipurin ratsuväkirykmentissä, muttei silloinkaan vaivautunut Carlööhön. Hän oli syntynyt vuonna 1595, joten hän ennätti saavuttaa korkean 80 vuoden iän. Levätköön hän rauhassa Räävelin tuomiokirkossa, mihin hänet haudattiin tämän vuoden alussa.

1676

Sivun alkuun


Tulliaita retuperällä

Kaupunkiamme ympäröitsevän tulliaidan kunto on jälleen kerran vallan heikentynyt, niin että jänisten ja muiden metsän elukoitten lisäksi siitä läpijuoksevat laittomat kauppiaat ja roskaväki huolimatta määrätystä 40 markan sakosta ja tavaran menettämisestä. Maaherran käskystä onkin aidan kunnossapito jaettu kaupunkilaisten kesken siten, että siitä tulee neljä syltä itse kunkin talon osalle. Myös tullituvat pannaan kuntoon heti kun tilatut laudat saapuvat kaupunkiin. Tulliaidan kunnossapidon laiminlyönnistä seuraa sakkoja tahi raipparangaistus.

Niin sanotun pikkutullin kautta laillisesti kulkevia muistutetaan siitä armosta, että kaupunkiin tuotavasta halkokuormasta ei enää tarvitse maksaa puolen äyrin vaskirahaa, vaan riittää tullinhoitajalle maksuksi yksi hyvä halko jokaiselta kuormalta. Heiniä ei saa kaupunkiin edelleenkään tuoda takkavitalla kantamuksissa, vaan on ne kerättävä kokonaisiksi tai puolikuormiksi, joilta tulli maksetaan.

Uusimman tullitilaston mukaisesti on kaupunkiimme saapunut viime vuoden kahden viimeisen kuukauden aikana tavaraa mm. seuraavasti:
- rukiita 38,5 nelikkoa,
- ohraa 40 nelikkoa,
- leipää 2 leiviskää
- nauriita 30 nelikkoa,
- humalaa 29 leiviskää 17 naulaa ja 1,7 nelikkoa,
- omenia 12 nelikkoa,
- rinkeleitä 2 nelikkoa,
- viinaa, simaa ja olutta,
- hamppua 340 nelikkoa,
- pellavia 4 leiviskää,
- heiniä 236 kuormaa,
- olkia 62 kuormaa,
- voita 226 leiviskää,
- maitoa puoli nelikkoa,
- sarvikarjaa 74,
- lampaita 39,
- sikoja 6,
- hevosia ja varsoja 14,
- kanoja 13,
- metsälintuja ja jäniksiä 63
- kettuja 4,
- oravan- ja jäniksennahkoja 4¾ kiihtelystä,
- joutsenennahkoja 1½ tikkuria,
- lihaa 16 naulaa,
- lohta 8½ nelikkoa, 1 leiviskä ja 5 naulaa,
- nahkiaisia ja kuivaa kalaa 32 nelikkoa,
- vuotia 24,
- hylkeenrasvaa 12 leiviskää,
- traania 1 nelikko,
- Ruotsin saippuaa,
- lankkuja 21,
- lautoja 4,
- halkoja 86 kuormaa ja 1½ syltä,
- tuohia 400 kappaletta,
- sysiä, tuhkaa ja tervaa 345 nelikkoa,
- katajanmarjoja ½ nelikkoa,
- puolukoita ¼ nelikkoa,
- tiiliä 580 kappaletta,
- kankirautaa 18 kippuntaa 11 leiviskää,
- terästä 3½ leiviskää,
- rihlapyssyjä 13,
- kivivateja 12,
- karttoja 2 tusinaa 2 paria,
- tahkoja 365,
- Lapin kenkiä 14 paria,
- tyynynpäällisiä 18 kyynärää,
- sarkaa 16 kyynärää,
- hattuja 4,
- kistuja 2,
- pesupunkka.
- vanna,
- kelkkoja 2,
- rekiä 2.
 

1670

Sivun alkuun


Rehellisiä juomia kaupunginkellariin!

Kaupunginkellari on vuokrattu vuoden 1690 alusta alkaen laivanvarustaja Simon Pilkarin pidettäväksi. Koska kellarin palveluista on viime aikoina kuultu arvostelua, uusi vuokramies velvoitettiin siellä tarjoilemaan entistä rehellisempiä juomia.

Paikalle lähettämämme reportterin uutisoinnin mukaan juomat ovatkin nykyisin joltisenkin rehellisiä ainakin niiden vaikutuksista päätellen. Myös asiakkaat tuntuvat tyytyväisiltä, ainakin iltaa istunut Sihveri Ollinpoika, joka laajasti kiitteli juomien laatua joskin ehti myös hieman moitiskella
tarjoilun hitautta ennen kuin hänet ohjattiin lepäämään korittikaariin.

Uudelle kapakoitsijalle Simon Pilkarille on annettu ohjeeksi, että tarjolla pitää olla useammanlaatuisia viinejä kuin vain espanjalaista ja ranskalaista – ainakin reininviiniä, jotta yksi ja toinen ja varsinkin ylhäisemmät matkustavaiset voivat kaupunkiin tullessaan rahoillaan saada palvelusta eikä kaupungille tule häpeää. Myös Visvarin-mommaa sekä Rostokin, Lyypekin ja Ruotsin olutta on oltava tarjolla, samoin kuin ulkomailta tuotuja paloviinoja.

Maistraatti muistuttaa samalla kaupunkilaisille, että Kaupunginkellari on Oulun ainoa virallinen ravintola ja yksityisesti hankittujen väkijuomien käyttö on kiellettyä. Mikäli leväperäisyys tämän määräyksen noudattamisessa jatkuu, Kaupunginkellari joudutaan sulkemaan kokonaan kannattamattomana. Sitä paitsi on viiniä eli muita väkijuomia sakon uhalla kiellettyä tuoda kaupunkiin enemmän kuin puoli härkätynnyriä kotitarpeiksi, korostaa maistraatti.

1690

Sivun alkuun


Urheilu
Papinheittoa

Oulun triviaalikoulun entinen opettaja Jacob Liebeck, joka tunnetaan myös mm. Lybeckina ja Lijbeckina, on joutunut väkivallan kohteeksi uudessa työpaikassaan Pyhäjärvellä.

Oulusta pappiskoulutuksen saanut Liebeck siirtyi Pyhäjärven kappalaiseksi. Siellä hänen edeltäjänsä Petrus Roniuksen kaksi poikaa heitti kappalaisen kirkon aidan yli kahden talonpojan avustamana. Papinheittoon ryhtyneet saivat maksaa tekosensa hengellään.

Pohjanmaalainen Liebeck ehti ennen Oulua ja Pyhäjärveä toimia
puupiirrosten kaivertajana Turussa akatemian väitöskirjoja varten sekä Pohjanmaan rykmentin saarnaajana. Viime mainitussa tehtävässä hän joutui sotavankeuteen Tanskaa vastaan käydyn sodan aikana. Vapauduttuaan Liebeck jatkoi rykmentissään Liivinmaalla, kunnes hän rauhan palattua 1682 aloitti kolmivuotisen opettajauransa Oulun triviaalikoulussa.

1680-luku

Sivun alkuun


Seurapiiri
Upsalasta saakka onnitteluruno seurapiirihäissä

Osaavaan Ouluun on saapunut uuden ajan airuena hieno uusi muoti Upsalasta. Paikallisiin seurapiirihäihin, joissa vihittiin Oulun triviaalikoulun vararehtori Petrus Portin ja neitsyt Margareta Bochmöller, on Petrus H.Hoffren sepittänyt uudenaikaisen runomuotoisen hääonnittelun.

Tämän teki mahdolliseksi se, että Hoffren painatti onnittelunsa Upsalan yliopiston kirjapainossa, jossa kuvankäyttö on modernisoitunut niin huikeasti, että runoon voi liittää puupiirroskuvitusta.


Hoffren painatti runoon pylväsparin. Siinä viiniköynnös terttuineen ja lehtineen kipuaa pitkin kierteistä pylvästä. Lieneekö koriste ihan onnittelijan omaa käsialaa? Häistä tuli ikimuistettavat, sillä koskaan ennen ei koko kaupungissa ole
moista hääonnittelua nähty.

1680-luku

Sivun alkuun


Lukijalta
Uskokoon ken tahtoo!

Tullista tullut Johannes Messenius väittää uutuushistoriassaan, jonka käsikirjoituksen valistuneet oululaiset hyvin tuntevat vaikkei sitä ole vielä edes painettukaan, että Suomessa olisi muka vuoden 1155 paikkeilla eräs Lalli-niminen käännynnäinen, ylimys Saaren kartanosta, surmannut Upsalan piispan Pyhän Henrikin. Messeniuksen mukaan Lalli ei muka alistunut piispan hänelle miestapon johdosta määräämään katumusharjoitukseen vaan surmasi piispan Köyliöjärven jäällä 19.1.

Paljon muutakin epäuskottavaa katolisista yhteyksistään tunnetuksi tullut Messenius Henrikistä ja Lallista kirjoittaa. Kuten mm. siitä, että Lallin irtileikkaamassa sormessa oleva piispan sinettisormus löydettiin keväällä jääpalasen sisältä korpin osoittamasta paikasta. Uskokoon ken tahtoo.

Saadaanpa vielä nähdä, että Messeniuksella ovat Kajaanin yksinäisyydessä menneet faktat ja fiktiot sekaisin. Ei olisi ihme, vaikka paljastuisi, ettei sen enempää Henrikiä kuin Lallia ole edes ollut olemassa.

"Yksi avojalakanen monien puolesta"
Oulussa tammikuussa 1636

Sivun alkuun


Noidat riehuvat rangaistuksetta

Onko se nyt laitaa, että noidat saavat ilman rangaistuksetta riehua pitkin kaupunkia? Meitä on täällä Kajaanintullissa monta jumalaapelkäävää ja ylen lainkuuliaista kansalaista, jotka pidämme erityisen pahana sitä, että esivalta ei puutu asiaan kun eräs varsin hyvin tunnettu vaimoihminen, jonka äitikin jo noituuksia harjoitti ja tämä on täyttä totta kun minunkin sisareni kunniallinen ihminen siitä minulle monesti kertonut on, ja niin on jouluolkia öisin outoon aikaan polttanut tämä naisenpuoli äpärineen ja roskia on käyty nakkaamassa allekirjoittaneenkin akkunan alle kolmen tien risteykseen ja kaikkihan sen tietävät että Kukkoisen Eskilin lehmätkin verta lypsivät kun tämä tietty naisenpuoli on pahojaan tehnyt eli ihmettelemme ettei tässä maassa jonka pitäisi jo kuulua mitä kehittyneimmän ja tieteellisimmän länsimaisen sivistyksen piiriin osata ottaa nykyaikaista tiedettä avuksi kun onhan sitä maailmalla jo tehokkaita noitakokeita pidetty hyvän aikaa ja sellaisen voisi hyvin tähän Likolampeenkin järjestää, että kysympä vain että mitä aikoopi arvoisa Kaupungin Raati ja Fiskaalit asian eteen tehdä?

"Tuohtunut ja rehellisyyttä vaativa veronmaksaja Kajaanintullista"
1678

Sivun alkuun


Tiesitkö tämän?

Onko laajan Taube-suvun jälkeläinen
1) Keijo Minerva,
2) Taabe Slior vai
3) ruotsalainen laulaja Evert Taube
Vastaus:

Sivun alkuun