|
Terva -
"Minkä teet, tee tervan kanssa" |
|
Kotitarvetta varten terva valmistettiin padassa tai tynnyrissä.
Mikäli tervaa tarvittiin suuria määriä - esimerkiksi myyntiin -
sitä tehtiin tervahaudassa.
|
|
|
|
TERVASANASTOA |
|
elämänlanka = kaarnakaistale, joka avulla kolottu
puu pysyi hengissä
kantoterva = männyn kannoista poltettu terva
kruunaaja eli vakaaja = virkamies, joka tarkasti
ja kruunasi tervatynnyrit
laskumies = valantehnyt henkilö, joka ohjasi
tervavenettä koskipaikoissa
paltamo = tervavene
palkkuut = hevosvetoinen tervatynnyrin
kuljettamiskeino, jossa tynnyrit toimivat rattaina
siira = hautamestari
särös = pilkottu, 5-6 kyynärää pitkä tervaspuu
(kyynärä = 59,38 cm)
tervankusi = tervansekainen vesi
vetomöljä = ranta-alue, jota pitkin tervavenettä
sauvottiin tai ohjattiin koskipaikoissa
|
|
|
Tervahaudan rakenne: |
|
Suppilomaisen tervahaudan pohja tiivistetään.
Tervaspuina
käytetään männyn kantoja tai kolotuista puista pilkottuja säröksiä. |
|
Tervahauta peitetään maalla ja turpeella
ilmatiiviiksi.
|
|
Hauta sytytetään maanrajasta useasta
kohtaa yhtä aikaa syttymisen varmistamiseksi.
|
Haudan kyteminen kestää viikon ja sitä on
koko ajan vahdittava.
|
|
 
 |
|
Terva valuu kynää pitkin astiaan.
Suurimmat tervahaudat - läpimitaltaan 20-23 metriä - antavat
100-200 tynnyriä tervaa.
Vanhanaikainen tervatynnyri veti 125 litraa tervaa. |
|
Sivun alkuun |
|
|
Julkaisija:
Arja Keskitalo
|
Yhteydenotot:
Anneli Syrjänen
museonhoitaja |
|
