|
Vasta itsenäistynyt Suomi
jakaantui tammikuussa 1918 valkoisen ja punaiseen Suomeen.
Punaiset ottivat haltuunsa Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomi jäi
valkoisten tukialueeksi. Oman pulmansa muodostivat
1914 alkaneen maailmansodan aikana Suomeen ryhmitetyt
venäläisjoukot. Valkoiset katsoivat välttämättömiksi riisua
aseista pitkin maata sirotellut venäläisvaruskunnat.
Punainen puoli näki sen sijaan venäläiset potentiaalisena
yhteistyötahona varsinkin sen jälkeen kun varuskuntien
määräysvalta oli liukunut upseeristolta
vallankumouksellisille sotamiesneuvostoille. Oulussa
venäläiset tukivat punaisia muun muassa aseluovutuksilla ja
osallistuivat myös jonkin verran taisteluun valkoisia
vastaan. Suuri osa venäläisistä näki kuitenkin ainoaksi
tavoitteekseen pääsyn takaisin kotimaahansa.
Kenraali Carl Gustav
Emil Mannerheimin ja suojeluskuntapäällikkö Laurilan
28.1.1918 johtama Etelä-Pohjanmaan kansannousu oli
onnistunut yli odotusten. Mannerheim kehotti myös
pohjoisempien kaupunkien valkoisia riisumaan aseista
varuskunnat ja ottamaan kaupungit haltuunsa.
Vähälukuiset ja huonosti
aseistetut oululaiset valkoiset voimat linnoittautuivat
lääninhallituksen – lyseon – maanmittauskonttorin alueelle.
Tätä ennen he olivat onnistuneet riisumaan aseista pienempiä
venäläisiä kaupungille sijoitettuja varuskuntaosastoja.
Lukumääräisesti suurempi ja venäläisiltä ase- ja
miehistöapua saanut punakaarti yritti valkoisten tukikohdan
valtaamista mutta ei onnistunut aikeessaan.
Kaupungin valkoiset
voimat pyysivät valkoisten ylipäälliköltä Mannerheimilta
apua. Mannerheim lähetti Ouluun junakuljetuksena eversti
Tunzelman von Adlerflugin johtaman avustusretkikunnan.
Punaiset olivat selvillä avustusretkikunnan tulosta ja
lähettivät Oulun työväenneuvoston varapuheenjohtaja Yrjö
Kallisen johtaman neuvottelujunan kahteen kertaan
etelään päin neuvottelemaan apuretkikunnan kanssa.
Neuvotteluista huolimatta
valkoiset ottivat Oulun haltuunsa taistellen.
Ratkaisutaistelu käytiin 3.2.1918. Se vaati uhrinsa
rintamalinjan molemmin puolin. Valkoisen puolen
johtotehtäviin osallistui pääjoukkoaan aiemmin kotimaahan
palanneita, Saksassa koulutettuja jääkäreitä. Punakaarti
vetäytyi kortteli korttelilta ja sen viimeinen tukikohta oli
työväentalolla. Punakaarti nosti valkoisen lipun
työväentalon salkoon kello 15.10. Venäläinen varuskunta
ilmoitti kirjallisesti antautuvansa samana iltana kello
23.00. Oulun taistelut olivat ohi.
Punaiset vietiin
Raatinsaaren vankileirille ja venäläiset olivat vankeina
kasarmialueellaan sodan loppuun saakka. Venäläiset palasivat
kotimaahansa sodan jälkeen. Valkoiset ottivat tammi –
helmikuun vaihteessa haltuunsa kaikki Itä- ja Pohjois-Suomen
kaupungit ja riisuivat punaiset ja venäläisvaruskunnat
aseista.
Koko Pohjois-Suomi oli valkoista
tukialuetta sen jälkeen kun valkoiset valtasivat Tornion
6.2.1918. Vaasan ja Seinäjoen alueelle päätukikohtansa
perustaneelta valkoisen Suomen armeijalta ja hallitukselta
poistui sen jälkeen selustauhka. Pohjanmaan rata turvasi
valkoisten maayhteyden Ruotsiin. Selustan varmistuksen
jälkeen Mannerheim saattoi keskittää kaiken huomionsa
taisteluun Etelä-Suomen punaisten kanssa. |
