|
KÄPYTIKKA
|
|||||||
|
Yleistä. Käpytikka on yleisin tikkamme, joka on levinnyt aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta kaikkialle Suomeen. Se viihtyy kaikentyyppisissä metsissä. Tuttu näky monille Oulun kaupunkilaisille lienee kirkkaanvärinen tikka, joka käy lintulaudalla naputtelemassa läskiä tai koputtelemassa käpyä puhelinpylväässä. Lajin runsaus vaihtelee vuosittain kuusen ja männyn siemensadon mukaan, ja hyvinä käpyvuosina sitä tavataan runsaasti myös kuivilla mäntykankailla. Käpytikka on runsastunut Suomessa viime vuosikymmeninä ilmeisesti talousmetsien puumäärän kasvun myötä ja sen kanta käsittää nykyisin noin 240 000 paria, joskin se vaihtelee melko paljon. Esiintyminen. Käpytikan runsaus näkyy myös Oulun atlaskartassa: lajia esiintyy useimmissa keskusta-alueen atlasruuduissa, vaikka laji puuttuukin Nuottasaaren ja Toppilan seuduilta. Lisäksi käpytikkoja havaittiin esikaupunkialueilla sekä lähes kaikilla itäisen ja pohjoisen metsäalueen atlasruuduilla. Oulun pesimäkanta onkin laskentojen mukaan 150–230 paria. Lajin pesinnän varmistaa helposti retkeilemällä kesä-heinäkuun poikasaikaan, jolloin poikaset kerjäävät äänekkäästi kiikittäen ruokaa emoiltaan. |
|||||||
|
|
|||||||
|
Käpytikka |
Great Spotted Woodpecker |
Större hackspett |
|||||
|
teksti: Sami Timonen piirros: Hanna Aalto |
|
||||||
