Oulun kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset. Annettu jätelain 17 §:n nojalla. 

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 §  Soveltamisala 

Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä sekä muita ympäristölautakunnan antamia ohjeita ja määräyksiä.

 

2 §  Tavoitteet 

Jätehuoltomääräyksillä pyritään ohjaamaan jätehuoltoa kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Tavoitteena on ehkäistä jätteiden syntymistä ja vähentää niiden määrää ja haitallisuutta sekä estää jätteiden käsittelystä aiheutuvia haittoja.

 

3 §  Yleiset huolehtimisvelvoitteet 

Sekajätteet, hyötyjätteet, ongelmajätteet ja erityisjätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa ja toimitettava asianmukaisiin vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin.

Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon.

Jäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti tuotteena tai aineena ja toissijaisesti energiana.

Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

4 § Määritelmät 

 

Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan:

Jätteellä ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä  taikka on velvollinen poistamaan käytöstä.

Yhdyskuntajätteellä asumisessa syntynyttä jätettä sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, ei kuitenkaan ongelmajätettä.

Sekajätteellä yhdyskuntajätettä, jota ei näiden määräysten mukaan kerätä lajikohtaisesti erikseen.

Biojätteellä eloperäistä kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa jätettä.

Puutarhajätteellä risuja, oksia, ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa pihan, puutarhan ja puistojen hoidossa syntyvää biojätettä.

Keräyspaperilla tarkoitetaan kotitaloudessa, toimistossa tai muussa vastaavassa paikassa jätteenä käytöstä poistettua sanomalehteä, aikakauslehteä, suoramainontajulkaisua, puhelinluetteloa, postimyyntiluetteloa, kirjekuorta, toimistopaperia ja muuta niihin rinnastettavaa paperituotetta.

Hyötyjätteellä jätettä, joka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai jonka sisältämä materiaali tai energia voidaan hyödyntää ja jolle on osoitettu vastaanottopaikka. Hyötyjätteitä ovat mm. paperi, pahvi, puu, lasi, muovi ja metalli.

Ongelmajätteellä jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteitä ovat mm. liima-, maali- ja liuotinainejätteet, ohenteet, puunsuoja- ja kyllästysaineet, kasvinsuojeluaineet, tuhoeläinmyrkyt, raskasmetalliparistot, akut, elohopealamput, öljyjätteet, lääkkeet ja saastuneet maat.

Erityisjätteellä jätettä, joka vaatii erityistoimia kuljetuksen tai käsittelyn aikana, kuten jätteen välitöntä peittämistä kaatopaikalla, mutta ei ole ongelmajätettä. Erityisjätteitä ovat mm. teurasjätteet, karjanlanta/lietelanta, käymäläjätteet, terveydenhuollossa syntyvät biologiset jätteet, pistävät ja viiltävät jätteet ja asbestijätteet.

Ylijäämämaalla rakennustoiminnan yhteydessä irrotettuja ja siinä käyttämättä jääneitä maa-aineksia.

Lietteellä saostus- ja umpikaivolietettä, hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivolietettä, puhdistamolietteitä ja muita käsittelyn kannalta vastaavia nestemäisessä muodossa olevia jätteitä.

Jätteiden keräilyvälineillä säkkejä, astioita, erotuskaivoja, säiliöitä, lavoja ja muita vastaavia välineitä, joihin jätteet kootaan kuljetusta varten.

Kompostoinnilla eloperäisen jätteen yhteenkokoamista, sekoittamista ja muita toimenpiteitä, joilla edistetään sen luonnollista hajoamista hapellisissa olosuhteissa.

JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ

5 §  Kiinteistöllä saa kompostoida puutarhajätteitä, kuten ruohoa, puiden lehtiä ja muita niihin verrattavia jätteitä ilman varsinaista kompostoria asianmukaisessa kehikossa. Komposti on suojattava niin, että se ei roskaa ympäristöä. Kompostoimattomat puutarhajätteet on toimitettava kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan.

Eloperäistä talousjätettä saa kompostoida lämpöeristetyssä, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa. Kompostori on suojattava haittaeläinten pääsyltä. Kompostointi ei saa aiheuttaa missään tilanteessa haittaa ympäristölle eikä terveydelle.

Kompostoria ei saa sijoittaa viittätoista (15) metriä lähemmäksi kaivoa tai vesialuetta eikä ilman naapurin suostumusta viittä (5) metriä lähemmäksi tontin rajaa. Kompostori voidaan kuitenkin sijoittaa ilman erillistä naapurin suostumusta hyväksytyissä rakennusluvissa merkittyyn jätehuollolle varattuun tilaan.

6 §  Jätteiden poltto kiinteistöllä on kielletty. Kiinteistöllä saa kuitenkin lämmityksen yhteydessä muiden kiinteiden polttoaineiden kanssa polttaa kiinteistöllä syntynyttä kuivaa paperia, pahvia, kartonkia, käsittelemätöntä jätepuuta sekä pieniä määriä poltettavaksi soveltuvia polyeteeni- ja polypropeenimuoveja.

Risujen, oksien, lehtien, olkien, heinien yms. jätteen avopoltto on kielletty asemakaava-alueella ja muulla taajaan asutulla alueella.

7 §  Jätemyllyn asentaminen yleiseen viemäriverkkoon liitetyn kiinteistön viemärilaitteisiin ja jauhetun eloperäisen jätteen johtaminen yleiseen viemäriin on kielletty.

8 §  Jätteiden hautaaminen maahan on kielletty.

HYÖDYNNETTÄVIEN JÄTTEIDEN LAJITTELU

 9 §  Jätteiden lajittelu ja erilliskeräily kiinteistöllä:

Kiinteistöllä on oltava sekajätteen keräysvälineen lisäksi erilliset keräysvälineet jätteille seuraavasti

Asuinkiinteistöt, joissa on vähintään neljä (4) huoneistoa:

	keräyskelpoinen paperijäte ja
	biojäte.

 

Asuinkiinteistöt, joissa on vähintään kymmenen (10) huoneistoa:

	keräyskelpoinen paperijäte,
	biojäte ja
	neste- ja kotelopakkaukset.

 

Muut kiinteistöt, kuten toimisto-, liike-, teollisuus-, koulu- ja ravintolakiinteistöt:

	paperijäte,
	biojäte, mikäli kiinteistöllä on ruokala, elintarvikemyymälä tai vastaava
	pahvijäte, mikäli sitä syntyy yli 20 kiloa viikossa,
	lasijäte, mikäli sitä syntyy yli 20 kiloa viikossa,
	puujäte, mikäli sitä syntyy yli 20 kiloa viikossa,
	metallijäte, mikäli sitä syntyy yli 200 kiloa vuodessa.

 

Biojäte on toimitettava järjestetyn jätteenkuljetuksen mukana luvan saaneeseen kompostointilaitokseen tai -alueelle tai kompostoitava kiinteistöllä. Biojätteen erilliskeräilyastian jäätymisen ehkäisemiseksi siihen ei saa laittaa nestemäisiä jätteitä.

 

Kaikki hyötyjätteet, joille on osoitettu vastaanottopaikka sekä suuret kertaerät on ohjattava hyötykäyttöön.

 

Myös edellä mainittuja pienempien asuinkiinteistöjen tulee toimittaa hyötyjätteet aluekeräyspisteisiin sekä mahdollisuuksien mukaan kompostoida biojäte.

 

Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoite koskee myös yleisötilaisuuksia.

 

10 § Rakennustoiminnasta syntyvät tuotanto- ja purkujätteet:

Rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujätteet sekä käyttämättä jääneet ainekset, on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi seuraavasti:

Hyödynnettäväksi toimitettavat jätteet:

	puhdas puuaines
	paperi ja pahvi
	metalli ja metallia sisältävät koneet ja laitteet
	betoni-, tiili-, laatta-, keramiikka- ja kipsijätteet
	styrox
	lasi
	asfaltti
	ylijäämämaa
	muu hyötykäyttöön soveltuva jäte

Kunnan osoittamaan paikkaan toimitettavat jätteet:

	erityisjätteet, kuten asbesti
	hyödynnettäväksi kelpaamaton sekajäte

Ongelmajätteen käsittelyyn toimitettavat jätteet:

erilaatuiset ongelmajätteet omina jakeinaan

JÄTTEIDEN KERÄYS

11 § Koko kaupunki kuuluu järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Jätteen haltijan on tehtävä sopimus jätteenkuljetuksesta asianmukaisen jätteenkuljettajan kanssa.

 

12 § Kiinteistön haltijalla tulee olla käytössään riittävä määrä jätteiden keräysvälineitä. Jätteiden keräysvälineiden, -paikkojen ja -tilojen tulee täyttää liitteessä 1 esitetyt tekniset perusvaatimukset.

 

13 § Sekajäte kerätään kiinteistöllä oleviin keräysvälineisiin, ellei ympäristölautakunta tai sen määräämä viranhaltija ole jätelain 7 §:n 4 momentin nojalla päättänyt, että se on tietyillä päätöksessä mainittavilla alueilla toimitettava alueelle sijoitettuihin yhteisiin keräysvälineisiin.

14 § Vierekkäiset kiinteistöt ja lähinaapurit voivat keskinäisen sopimuksen perusteella käyttää samoja keräysvälineitä. Ympäristölautakunta tai sen määräämä viranhaltija voi kieltää yhteisen keräysvälineen käytön.

15 § Keräysastian haltijan on huolehdittava keräysvälineen huollosta, kunnossapidosta ja puhdistamisesta. Jätteiden keräysastiat tulee pestä tarvittaessa. Myös keräilyastioiden ympäristön siisteydestä on huolehdittava.

16 § Jätteet, joita ei hyödynnetä tai käsitellä kiinteistöllä, tulee sijoittaa niille varattuihin keräysvälineisiin. Jos jäte ei mahdu tai sitä ei muusta syystä voida panna keräysvälineeseen, se voidaan tilapäisesti sijoittaa keräysvälineen välittömään läheisyyteen jätteille varattuun paikkaan.

17 § Yhdyskuntajätteen keräysvälineisiin ei saa panna:

1. palo- tai räjähdysvaaraa aiheuttavia jätteitä

2. nestemäisiä jätteitä;

3. ongelmajätteitä;

4. käymäläjätettä;

5. erityisjätettä;

6. aineita tai esineitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa jätteen tuojille, keräysvälineiden käsittelijöille tai jätteen käsittelyyn osallistuville henkilöille; eikä

7. esineitä tai aineita, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat vahingoittaa keräysvälinettä tai kuljetuskalustoa taikka vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormausta tai purkamista;

8. keräyspaperia tai muita hyötyjätteitä.

Edellä kohdissa 1-8 tarkoitettujen jätteiden keräilyssä ja kuljetuksessa on noudatettava erikseen annettuja säädöksiä ja viranomaisten antamia määräyksiä.

Erityisjätteiden pakkaamista, kuljetusta ja käsittelevät ohjeet on esitetty liitteessä 2.

18 § Tuhkaa ja nokea saa panna yhdyskuntajätteen keräysvälineeseen ja toimittaa edelleen vastaanottopaikkaan vain tiiviissä ja kestävässä pakkauksessa. Tuhkan on oltava kauttaaltaan kytemätöntä ja jäähtynyttä.

Hiekkaa saa panna yhdyskuntajätteen keräysvälineeseen vain pieniä määriä siten ettei liitteen 1 mukaisia keräysvälineiden enimmäispainoja ylitetä.

ONGELMAJÄTTEIDEN KERÄYS

19 § Erilaatuiset ongelmajätteet on kerättävä ja pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä.

20 § Mikäli kiinteistön haltija on järjestänyt kiinteistöllä syntyville ongelma jätteille tai joillekin niistä keräyksen, tulee näin kerättäviä ongelmajätteitä varten olla erillinen lukittava tai valvottu tila tai sellaiset  kaapit ja astiat,joista jätettä ei voi vapaasti poistaa (keräyspiste). Kutakin keräyspisteeseen toimitettavaa ongelmajätelajia varten tulee olla erillinen selvästi merkitty keräysväline.

Kiinteistön haltijan on asetettava keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat hyvin kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Kiinteistön haltijan on lisäksi tiedotettava keräyspisteen käyttäjille siitä, kuinka ongelmajätteiden keräys kiinteistöllä ja toimittaminen vastaanottopaikkoihin on järjestetty.

21 § Asuinkiinteistöjen ongelmajätteet on toimitettava kuljetusta varten kaupungin järjestämiin keräyspaikkoihin. Tiedot kulloinkin käytössä olevista keräyspaikoista saa kaupungin ympäristövirastosta ja Oulun Jätehuollosta.

22 § Muiden kuin asuinkiinteistöjen ongelmajätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan keräily- tai käsittelypaikkaan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi niiden määrä, laatu ja se, mihin jäte on kuljetettu. Tiedot on säilytettävä kolme (3) vuotta ja pyydettäessä esitettävä jätehuoltoa valvovalle viranomaiselle.

23 § Öljynerotuskaivoja ja hiekanerotuskaivojen pohjalietteitä, joihin on sekoittunut öljyä saa tyhjentää vain asianmukaiset luvat omaava toiminnanharjoittaja. Tyhjentämisajoista ja paikoista, jonne kaivoista kerätyt jätteet on toimitettu on pidettävä kirjaa.

24 § Nestemäiset ongelmajätteet ja akut on säilytettävä tiiviisti suljetuissa, tiivispohjaiselle reunakorokkein varustetulle alustalle sijoitetuissa kullekin jätelajikkeelle varatuissa asianmukaisissa, merkityissä astioissa.

KERÄYSVÄLINEIDEN TYHJENTÄMINEN

25 § Jätteitä on noudettava kiinteistöltä niin usein, että kertyvät jätteet sopivat keräysvälineisiin ja keräysvälineet voidaan aina sulkea. Eri jätteiden keräysvälineet on tyhjennettävä järjestetyssä jätteenkuljetuksessa vähintään seuraavin määrävälein: