|
|
||||
|
Kuivasjärven itäpään näkee Kaijonharjusta Kylmäniemeen menevältä
pyörätieltä, joka ylittää Kaijonlahden. Lahden eteläpuolen puistossa
kulkee polku. Karumman ja laajemman puolen järvestä havainnoi helpoiten
uimarannalta kaukoputkella. Järven lounais- ja länsirannalla kulkee
polku Normaalikoulun kohdalta aina järven luoteisnurkkaan asti. Mereen
laskevan Kuivasojan lintuja on helpointa tarkkailla ojan ylittävältä
sillalta.
Ympäristö. Kuivasjärvi (kooltaan 75 ha) on matala järvi, jota hapetetaan talvisin. Rantavedessä kasvaa kortetta ja järviruokoa. Laajimmat ruovikot ovat järven pohjoisreunalla. Asutus ja puistot ympäröivät järveä lähes joka puolelta.Linnusto. Järven kapea itäpää Laholaisenojan suusta lahden ylittävään pyörätiehen (Kaijonlahti) on selvästi runsaslintuisinta aluetta. Sieltä voi tavata tukkasotkan, sinisorsan, haapanan, jouhisorsan ja nokikanan sekä muuallakin järvellä asustavan silkkiuikun ja telkän. Näiden lisäksi saattaa lahdella satunnaisesti uiskennella merihanhi, heinätavi, lapasorsa ja punasotka. Iso- ja tukkakoskeloita tavataan myös säännöllisesti. Järvenselältä voi tavoittaa kalareissulla olevan kuikan tai kaakkurin. Ainoa vakituinen kahlaaja on rantasipi. Järvellä näkyvät useimmat lokkilajit samoin kuin kala- ja lapintiiran. Syksyisin saattaa ruovikon reunasta löytää harmaahaikaran. Elokuun lopulla pääskyt suosivat pohjoisrannan ruovikkoja yöpymispaikkanaan.
|
